Rauhattomuus ja ulkoistaminen lisääntyvät Kiinan työmarkkinoilla

Kiinassa työelämän kiistat ovat lisääntyneet tänä vuonna huomattavasti, paikoin jopa moninkertaistuneet. Lisäys on ollut suurinta Guangzhoun maakunnassa Etelä-Kiinassa, jossa toimii merkittävä osa maan vientiteollisuudesta. Muutoksen taustalla on työntekijöiden oikeuksia laajentanut työlainsäädännön uudistus, päättelee ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n tuoreessa selvityksessään.

Uudistettu työlainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Uudistuksen valmistelun aikana varsinkin Yhdysvaltojen mutta myös EU-maiden monikansalliset yhtiöt painostivat Kiinan päättäjiä luopumaan aikomuksestaan antaa palkansaajille aiempaa laajemmat oikeudet. Painostus ei kuitenkaan estänyt sitä. Muun muassa irtisanomisturva ja määräaikaisten asema paranivat. Lisäksi uusi laki tiukensi ylityö- ja vähimmäispalkkamääräyksiä.

Jo ennen uuden työlainsäädännön voimaantuloa lukuisat yritykset alkoivat varautua toimintansa ehtojen muuttumiseen. It-laitteiden kiinalainen suurvalmistaja Huawei painosti tuhansia pitkään palvelleita työntekijöitään irtisanoutumaan ennen tammikuun 2008 alkua, jotta heihin ei sovellettaisi vahvistuvaa irtisanomissuojaa. Kiinan virallisen ay-organisaation ACFTU:n puuttuminen asiaan esti Huaweita toteuttamasta epäreilua suunnitelmaansa.

Halvemmat maakunnat houkuttelevat

Yritykset ovat kuitenkin merkittävästi sopeuttamassa toimintaansa lainuudistuksen sysäämänä. ITUC:n raportin mukaan tuhannet yritykset ovat joko lopettamassa yksiköitään Etelä-Kiinassa tai siirtämässä niitä maan sisäosiin tai alueen muihin maihin matalamman kustannustason houkuttelemana. Hongkongin teollisuusliitto ennustaa, että hongkongilaiset yritykset sulkevat vuonna 2008 peräti 14 000 tuotantolaitosta Etelä-Kiinassa, raportissa kerrotaan.

Uusi työlainsäädäntö on nostanut tuotantokustannuksia, mutta nousun suuruudesta on esitetty ristiriitaisia arvioita 10 prosentista peräti 40 prosenttiin. Tuotantokustannusten pitämiseksi kurissa yritykset ovat myös laajentamassa vuokratyövoiman käyttöä ja töiden ulkoistamista alihankkijoille, raportissa todetaan.

Vain vähemmistöllä työsopimus

Työntekijöiden asemaa heikentää vakavasti se, että useimmilla ei ole työnantajan allekirjoittamaa työsopimusta. Kiinan kansankongressin äskettäin tekemä selvitys paljasti, että ainoastaan vajaa viidennes pienistä ja keskisuurista yrityksistä on tehnyt kirjallisen työsopimuksen työntekijöidensä kanssa. Uusi laki lisää yritysten velvollisuutta sopia työntekijöidensä kanssa työehdoista.

Kiinan ainoa sallittu ammattijärjestö ACFTU-järjestö laskee, että palkansaajien enemmistö on kollektiivisten työehtosopimusten piirissä. ITUC kuitenkin huomauttaa, että aniharva kollektiivinen työehtosopimus on syntynyt työntekijöiden ja työnantajien edustajien aidoissa neuvotteluissa.

Suuri määrä työehtosopimuksia ainoastaan kirjaa lain vähimmäisvaatimukset. Tosin sekin voi hyödyttää työntekijöitä, koska lukuisissa yrityksissä palkat alittavat viralliset vähimmäismääräykset ja ylitöitä teetetään enemmän kuin lainsäädäntö sallii.

ITUC:n raportissa muistutetaan siitä, että työntekijöillä ei ole oikeutta vallanpitäjistä riippumattoman ay-liikkeen muodostamiseen. Sitä yrittäneet on viime aikoinakin tuomittu ankariin rangaistuksiin.

Lapsia työelämässä

Ihmisoikeusjärjestö HRW:n tietoihin vedoten ITUC syyttää Kiinaa yli 400 000 koululaisen pakottamisesta ansiotyöhön opetusministeriön ylläpitämään työ-opiskelu-ohjelmaan verhottuna.

Vakavana ongelmana ITUC pitää lisäksi naisten epätasa-arvoista asemaa työelämässä. Naisten palkat ja etenemismahdollisuudet ovat heikommat kuin miesten ja joukkoirtisanomissa naisten osuus on ollut suhteettoman suuri.

Juhani Artto

Lue koko raportti: