SASK tavoittelee toiminnallaan ihmisarvoista työtä ja elämiseen riittävää palkkaa. Niitä edistetään paitsi toimimalla suoraan kehittyvissä maissa myös herättelemällä tietoisuutta kotimaassa erilaisin kampanjoin. Tule mukaan!

Pakkotyö

SASKin pakkotyöaiheinen kampanja pyrkii kiinnittämään huomiota siihen, että maailmassa esiintyy edelleen pakkotyötä.  Pakkotyötä teki vuonna 2017 yhteensä 24,9 miljoonaa miestä, naista ja lasta. Näistä 24,9 miljoonasta 16 miljoonaa on pakkotyössä, johon liittyy taloudellista toimintaa, kuten maataloustyössä, rakennuksilla, valmistustyössä tai kotitalouksissa. 4, 8 miljoonaa joutui pakotetun seksuaalisen hyväksikäytön ja 4,1 miljoonaa joutui valtion viranomaisten pakkotyön kohteeksi. Pakkotyön uhreista yli neljä miljoonaa on lapsia.



Saman arvoinen

SASKin Saman arvoinen -kampanja tähtää siihen, ettei ketään syrjittäisi työpaikalla uskontoon, rotuun, sukupuoleen, poliittiseen katsomukseen, järjestäytymiseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, vammaisuuteen tai muuhun ominaisuuteen perustuen. ILOn työelämän perusoikeudet kieltävät syrjinnän.

Suurin osa SASKin hankkeista keskittyy siihen, että kaikki olisivat tasa-arvoisia työpaikallaan ja yhteiskunnassa. Näin ei valitettavasti kuitenkaan edelleenkään ole, vaan maailmassa esiintyy edelleen syrjintää, joka voi olla syvällä yhteiskunnan rakenteissa.

Kansainvälisen työjärjestö ILOn mukaan sadat miljoonat ihmiset kärsivät syrjinnästä työpaikoillaan. Syrjintä kaventaa yksilön mahdollisuuksia ja lisää sosiaalisia jännitteitä ja eriarvoisuutta yhteiskunnassa.


Sano ei lapsityölle

Maailmassa on 152 miljoonaa lapsityöläistä. He tekevät vaatteitamme, puhelimiamme ja kenkiämme. Kun lapsi on töissä, hän ei pääse kouluun – eikä köyhyyden kierre katkea.

Lapset joutuvat töihin, jos vanhempien palkka ei riitä elämiseen. Silloin lapsia tarvitaan perheen elannon turvaamiseen.

SASKin päämäärä on ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kaikille. Siellä missä SASK mahdollistaa paremman toimeentulon vanhemmille, yhä harvemman lapsen täytyy tehdä töitä.


Kotiapulaisten oikeuksien puolestaKotiapulainen pesee kattilaa Filippiineillä

Kotiapulaiset ovat kenties haavoittuvin työntekijäryhmä maailmassa. Heitä ei juuri näe, ja siksi heidät on helppo unohtaa. Heitä on maailmassa kuitenkin yli 67 miljoonaa, neljä viidestä naisia. Kotiapulaiset työskentelevät yksityiskodeissa, mikä tekee olojen valvonnasta hyvin vaikeaa.

SASK tukee kotiapulaisten aseman parantamista viidessä maassa, kolmella mantereella. Yhteensä näissä maissa arvioidaan olevan lähes 7 miljoonaa kotitalouksissa työskentelevää ihmistä, jotka tarvitsevat tukeamme. Onnistumisia on paljon.

Kotiapulaiset kohtaavat työssään usein väkivaltaa ja epäasiallista kohtelua, heidän työaikansa ovat kohtuuttomat ja palkkauksensa mitätön. Moni työskentelee jopa orjuuden kaltaisissa oloissa. Useat elävät äärimmäisessä köyhyydessä eli reilulla eurolla päivässä. Lisäksi lähes joka viides työskentelee kotimaansa ulkopuolella, kaukana omasta perheestään.

Kotiorjat eivät kuulu nykypäivään. Vapautetaan kotiorjat!


Yritysvastuulaki nyt!

YK:ssa sovitut yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet myös velvoittavat yrityksiä huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista. Monet suomalaiset yritykset tekevätkin niin. Lainsäädäntömielessä ihmisoikeuksien kunnioittaminen on yrityksille tällä hetkellä kuitenkin vapaaehtoista.

Ihmisoikeuksia polkemalla on mahdollista saada jopa kilpailuetua – esimerkiksi tuntemattomista oloista, lapsi- tai pakkotyöllä tuotettuja raaka-aineita voi usein ostaa nopeammin ja halvemmalla. Siksi Suomeen tarvitaan yritysvastuulaki. SASK oli keväällä 2019 mukana laajassa järjestöjen ja yritysten yhteiskampanjassa vaatimassa sitä.

Syksyllä ja keväällä kerättiin nimiä vetoomukseen, jotta ihmisoikeuksien kunnioittaminen yritystoiminnassa ei jäisi pelkän vapaaehtoisuuden varaan. Vetoomus on nyt luovutettu hallitustunnustelijalle.

Nostetaan yhdessä Suomi yritysvastuun #ykkösketjuun!


Vaadi H&M-ketjua varmistamaan elämiseen riittävät palkat

turn around h&m - vetoomusSASK on mukana kansainvälisen Clean Clothes -verkoston kampanjassa, joka vaatii H&M-ketjua pitämään lupauksensa. Vaadi sinäkin ja allekirjoita vetoomus!

Vuonna 2013 H&M-ketju ilmoitti, että sen käyttämien vaatetehtaiden työntekijöille maksetaan elämiseen riittävät palkat vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhtiö arvioi, että tämä koskisi 850 000 ompelijaa. Lupaus sai laajaa kansainvälistä huomiota ja kiitosta.

H&M:n toimenpiteet lupauksensa lunastamiseksi ovat jääneet vähäisiksi, ja neljän vuoden takaisia lausuntoja on pehmennelty. Sadat tuhannet H&M:n vaatteita valmistavat työntekijät ansaitsevat yhä edelleen niin vähän, ettei heillä ole todellisia mahdollisuuksia elää tuloillaan.

Elämiseen riittävällä palkalla tarkoitetaan palkkaa, jolla työntekijä pystyy hankkimaan itselleen ja perheelleen riittävän ravinnon, asumisen, vaatetuksen, terveydenhuollon, lasten koulutuksen ja muut perustarpeet.

Elääkö 95 dollarilla kuussa?

H&M:lle vaatteita ompeleva bangladeshilainen tehdastyöläinen ansaitsee ketjun oman arvion mukaan noin 95 dollaria kuukaudessa. Tämä on kaukana elämiseen riittävästä palkasta, joka on Bangladeshissa varovaisenkin arvion mukaan 200 dollaria kuukaudessa.

Keräämme nimiä vetoomukseen, jossa vaaditaan H&M:ia pitämään lupauksensa.


Puhtaat vaatteet -kampanjalla eettisempää vaatetuotantoa

puhtaat vaatteet suomiSASK on mukana Puhtaat vaatteet -kampanjassa, jossa parannetaan vaatetusteollisuudessa työskentelevien työntekijöiden oloja. 

Haluamme myös lisätä kuluttajien tietoisuutta tavaroiden tuotanto-oloista ja vaikuttaa niihin. Kampanjoimme painostaaksemme yrityksiä ottamaan työntekijöiden ihmisoikeudet huomioon toiminnassaan ja parantamaan oloja.

Suomen Puhtaat vaatteet -kampanjointiin osalistuvat järjestöt ovat osa kansainvälistä Clean Clothes Campaign -verkostoa. Se kouluttaa ja mobilisoi kuluttajia, lobbaa yrityksiä ja hallituksia sekä tarjoaa suoraa solidaarisuustukea työntekijöille näiden kamppailussa oikeuksiensa ja parempien työolojen puolesta.

Kampanja toimii 16:ssa Euroopan maassa. Jäseniä ovat ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt, Suomessa verkostoon kuuluu SASKin lisäksi Eettisen kaupan puolesta ryAmmattiliitto ProPalvelualojen ammattiliitto PAM ja Teollisuusliitto.


Kunnon työn päivä

Kunnon työn päivä

Syksyllä ihmisarvoinen työ nousee keskusteluun kansainvälisenä Kunnon työn päivänä 7. lokakuuta. Teemapäivää vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2008. Nyt mukana on kymmeniä maita.


Nenäpäivä

Nenäpäivä-kampanjaJoka syksy järjestettävä Nenäpäivä tarjoaa hauskan tavan tehdä hyvää. Osallistumalla keräykseen autat maailman lapsia saamaan paremman tulevaisuuden.

Nenäpäivä kerää varoja maailman köyhimmissä oloissa elävien lasten hyväksi ja yllyttää suomalaisia hauskaan varainkeräykseen.

SASK on yksi niistä järjestöistä, joiden kautta Nenäpäivä-varoja kanavoidaan eteenpäin. SASK käyttää osuutensa Nenäpäivä-tuotoista hankkeisiin, jotka vähentävät köyhyyttä kehittyvissä maissa – ja parantavat siten lasten ja nuorten elinolosuhteita.

SASKin neljässä Nenäpäivä-hankkeessa tavoitellaan parempaa tulevaisuutta kotiapulaisten lapsille. Kun kotiapulaiset pääsevät vaikuttamaan asemaansa ja parantamaan toimeentuloaan, heidän perheensä ja lapsensa voivat paremmin.

Aiheeseen liittyvää

Jäsenkyselyllä saatiin tietoa jäsenistä – ja lahjoitus maailman kotiapulaisille

Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki keksi vaivattoman tavan kerätä jäsenkyselyn yhteydessä rahaa maailman köyhimpien työntekijöiden oikeuksien puolustamiseen. Toinen helppo keino kenelle tahansa on Facebookin varainkeruukampanja.

Lue lisää

Naisten oikeudet

SASK tekee työtä sen puolesta, että tasa-arvo toteutuisi työpaikoilla ja naiset olisivat aktiivisia toimijoita ammattiliitoissa.

Lue lisää

Marlene toivoo lapsilleen mahdollisuutta tehdä kunnon työtä

Kunnon työn päivää vietetään sunnuntaina 7. lokakuuta muun muassa siksi, että myös maailman köyhimmillä on oikeus ihmisarvoiseen työhön.

Lue lisää