SASKin toiminta rahoitetaan pääosin valtion kehitysyhteistyövaroista. Lisäksi rahoitukseen osallistuvat jäsen- ja kannatusjäsenjärjestöt sekä yksityiset lahjoittajat. SASK on muun muassa yksi yhdeksästä Nenäpäivä-keräykseen osallistuvasta järjestöstä.

SASKin rahoitus koostuu

  • valtionavusta (77 %)
  • jäsenliittojen jäsenmaksutuloista ja hankkeiden omavastuista (17 %)
  • muista tuloista, mm. viestinnän ja varainhankinnan tuotot (6 %).

Mihin rahat käytetään?

SASKin hallintoon käytetään 12 prosenttia, viestintään 8 prosenttia, varainhankintaan 2 prosenttia ja kansainväliseen toimintaan  78 % kuluista.

Tiedot perustuvat vuoden 2017 tilinpäätökseen.

Lämmin kiitos tukijoillemme!
Olette kanssamme ihmisarvoisen työn asialla.

Aiheeseen liittyvää

Usein kysytyt kysymykset: Menevätkö lahjoittamani rahat varmasti perille?

”Olen harkinnut lahjoittamista SASKiin. Mistä rahoituksenne koostuu ja mikä on hallinnon kulujen osuus?” SASKin rahoitus koostuu jäsenliittojen jäsenmaksutuloista ja hankkeiden omarahoitusosuuksista (17 %), valtionavusta (77 %)

Lue lisää

SASKin viestintäpäälliköksi Laura Ventä

SASKin viestintäpäälliköksi on valittu filosofian maisteri Laura Ventä. Hän aloittaa tehtävässä 1. kesäkuuta. Tällä hetkellä Ventä työskentelee SASKissa tiedottajana. SASKin pitkäaikainen viestintäpäällikkö Jukka Pääkkönen jää vuoden

Lue lisää

Reilumpi maailma kannatusjäsenten tuella

SASKin kannatusjäsenenä ammattiliittojen paikallisyhdistykset ja ammattiosastot pääsevät mukaan parantamaan maailman köyhimpien työntekijöiden oloja. Jokainen ihminen ansaitsee ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävän palkan. Kannatusjäsenyhteistyöstä vastaava Ellinoora Vesala

Lue lisää