Kansainvälinen työjärjestö ILO on määritellyt syrjinnän kiellon yhdeksi työelämän perusoikeuksista. Silti ihmisiä syrjitään esimerkiksi sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, etnisen taustan, iän tai maailmankatsomuksen takia. Syrjinnästä työelämässä kärsivät sadat miljoonat ihmiset.
Sukupuolten tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet SASKin työn keskiössä
SASKin työssä painotetaan entistä enemmän:
- Tasapuolista osallistumista ja johtamista liittotyössä
- Sukupuolitietoista työsuojelua ja äitiysturvaa
- Väkivallan ja häirinnän kitkemistä työelämästä
- Vähemmistöjen oikeuksien puolustamista.
Tasapuolinen osallistuminen
Kaikkien työntekijöiden mahdollisuus osallistua ammattiliiton toimintaan tuo kaikkien äänet kuuluviin ja tekee liitoista aidosti jäsenistönsä näköisiä edunvalvojia. Liitot on pitkään nähty keski-ikäisten ja vanhempien miesten linnakkeina, mutta muutosta on nähtävissä ympäri maailman. Monipuolisen joukon saaminen mukaan toimintaan vaatii toimia, kuten naisten ja nuorten koulutusta sekä erilaisten vähemmistöjen toivottamista tervetulleiksi.
Monimuotoiset järjestöt ovat parhaimmillaan uutta väkeä ja tuoreita näkökulmia houkuttelevia liikkeitä, joihin on luontevaa ja turvallista liittyä. Kun kaikkien asiat otetaan huomioon ja monenlaisia ihmisiä kuullaan, lisääntyy myös ymmärrys asioista, joihin on syytä tarttua.
Iloksemme voimme todeta, että vuonna 2022 SASKin tukemien hankkeiden toimintoihin osallistui melko tasan puolet miehiä ja puolet naisia. Myös nuorten aktiivisuuden kasvu on viime vuodet ollut tasaista.
Tasapuolista osallistumista painotetaan vahvasti kaikissa SASKin 29 hankkeessa kaudella 2022–2025.
Tasapuolinen johtaminen
Demokraattisten, jäsenlähtöisten järjestöjen olemukseen kuuluvat tasavertaiset mahdollisuudet johtajuuteen ja päätöksentekoon. Kun kaikki työntekijäryhmät ovat edustettuina päätöksenteossa, on todennäköisempää saada konkreettista parannusta kaikkien työoloihin ja hyvinvointiin. Joissain tilanteissa naisten, nuorten ja eri vähemmistöjen omat toiminnot ovat tärkeitä, mutta riskinä on, että heille tärkeät asiat jumiutuvat erillisten komiteoiden syövereihin.
Käytännön taitojen ja itseluottamuksen kasvattaminen kulkevat käsi kädessä. Niitä tarvitsevat varsinkin ne ryhmät, jotka ovat olleet aliedustettuina omissa liitoissaan. SASKin tuella on toteutettu esimerkiksi naispuolisten työehtoneuvottelijoiden koulutusohjelma sekä nuorten kansainvälisiä verkostoja, jotka tuovat uudenlaista dynamiikkaa ammattiliittojen työhön.
Johtajuuden ja päätöksenteon tasavertaisuuteen kiinnitetään huomiota kaikissa SASKin hankkeissa kaudella 2022–2025.
Sukupuolitietoinen työsuojelu ja äitiysturva
Sukupuolitietoinen työsuojelu kiinnittää huomiota eri sukupuolten erilaisiin tarpeisiin terveellisen ja turvallisen työympäristön näkökulmasta.
- Onko kaikilla riittävät ja kunkin vartalolle sopivat työvälineet ja suojavarusteet, turvalliset saniteettitilat ja häiriöttömät työmatkat?
- Miten turvataan työskentely raskausaikana niin, ettei työ aiheuta riskejä äidille eikä lapselle?
- Liittyykö työergonomiaan tai psykososiaalisiin tekijöihin erilaisia riskejä eri sukupuolille, ja miten niihin puututaan?
- Ovatko tapaturmariskit ja altistumiset lisääntymisterveydelle haitallisille tekijöille kaikkien kohdalla samanlaisia?
- Pääsevätkö kaikki työterveyspalvelujen piiriin?
- Ketkä päättävät työsuojeluohjeista ja -toimenpiteistä?
Äitiysturva tarkoittaa paljon muutakin kuin synnytyslomaa ja vanhempainvapaata. Niiden riittävään pituuteen on toki syytä kiinnittää huomiota, ja viime vuosina SASKin toimintamaissa onkin onnistuttu monin paikoin pidentämään perhevapaita. Turvalliseen äitiyteen kuuluu myös terveyden suojeleminen työpaikalla, vanhemmuuteen liittyvän syrjinnän kielto, työsuhdeturva, tuki toimeentulolle ja terveyspalveluille sekä lastenhoitojärjestelyt ja työpaikalla järjestettävät imetystauot.
Työsuojelu ja äitiysturva on vahvasti esillä neljässätoista SASKin tukemassa hankkeessa kaudella 2022–2025.
Väkivallan ja häirinnän kitkeminen työelämästä
Väkivallan ja häirinnän kitkeminen työelämästä on vuodesta 2019 lähtien noussut entistä näkyvämmäksi ILOn yleissopimuksen C190 hyväksymisen myötä. Sopimus kieltää väkivallan ja häirinnän varsinaisen työntekopaikan lisäksi saniteetti-, ruokailu- ja taukotiloissa, työmatkoilla ja matkoilla työpaikalle, työnantajan järjestämissä majoitustiloissa ja tapahtumissa sekä työhön liittyvässä viestinnässä. Sen piiriin kuuluvat kaikki työntekijät riippumatta työsuhteen laadusta. Lisäksi se kattaa harjoittelijat ja oppisopimustyöntekijät, työnhakijat ja vapaaehtoistyöntekijät sekä työnantajan edustajat ja esihenkilöt.
Erityistä huomiota kiinnitetään sellaisiin työntekijäryhmiin, joilla on tutkimusten mukaan muita suuremmat häirinnän ja väkivallan riskit. Heitä ovat esimerkiksi yövuorolaiset ja yksin työskentelevät, opettajat sekä palvelualojen, kotitalouksien ja viihteen työntekijät. ILOn sopimus sisältää tukitoimia myös lähisuhdeväkivaltaa kokeneille.
Työnantajien ja työntekijöiden edustajien vastuulla on
- väkivallan ja häirinnän ennaltaehkäisy
- uhrien suojelu
- valitus- ja vahingonkorvausjärjestelmien luominen ja toteutus
- koulutus ja tiedotus aiheesta.
Häirintä ja väkivalta ovat vakavia ihmisoikeusloukkauksia. Kenenkään ei pitäisi joutua niiden kohteeksi työelämässä.
SASKin tukemaista hankkeista 22 pitää teemaa esillä kaudella 2022–2025 koulutusten, C190-ratifiointikampanjoiden ja lainsäädäntöön vaikuttamisen keinoin.
Työehtosopimuksiin neuvotellaan nollatoleranssipykäliä ja työpaikoille koulutetaan häirintäyhdyshenkilöitä. Ammattiliitot ja SASKin kansainväliset kumppanit luovat omaan toimintaansa turvallisemman tilan periaatteita ja käytäntöjä.
Vähemmistöjen asema työelämässä
Vammaisten ihmisten oikeudet
Vammaiset ihmiset ovat yleisesti erittäin aliedustettuina työelämässä. Vain muutama prosentti maailman vammaisista henkilöistä kouluttautuu ja saa sitä kautta edellytyksiä työelämään. Työelämässä olevien vammaisten ihmisten asema on usein muita heikompi, esimerkiksi palkka voi olla matalampi. Erityisesti vammaiset naiset kohtaavat valtavia asenteellisia, fyysisiä ja tietoon liittyviä esteitä yhtäläisille mahdollisuuksille työelämässä. Vammaisuus nähdään monessa maassa edelleen stigmana. Tietoisuus vammaisten ihmisten oikeuksista on usein vähäistä, ja syrjintä saattaa olla syvään juurtunutta.
Kaikki ihmisoikeussopimukset ja -julistukset koskevat myös vammaisia henkilöitä. Vammaisten oikeudet ovat kuitenkin jääneet toteutumatta monin tavoin, muun muassa työelämässä. YK:n vammaisyleissopimuksen mukaan vammaisilla henkilöillä on samat oikeudet kuin muillakin. Tämä sisältää oikeuden koulutukseen, työhön, itsenäiseen toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen.
Ammattiliitot voivat toimia tasa-arvon edistäjinä ja olla mukana edistämässä vammaisten ihmisten oikeutta kolutukseen ja työllistymiseen.
Vammaisten ihmisten asemaa työelämässä voidaan edistää esimerkiksi:
- Mahdollistamalla vammaisten henkilöiden kouluttautuminen
- Tukemalla osa-aikaista työskentelyä
- Tekemällä kohtuullisia mukautuksia työpaikalla, esimerkiksi hankkimalla apuvälineitä ja parantamalla työympäristön esteettömyyttä
- Ammattiliittojen neuvottelemilla työehtosopimuksilla, jotka takaavat tasavertaisen kohtelun kaikille
- Lisäämällä tietoa vammaisuudesta ja vähentämällä siihen liittyviä ennakkoluuloja
- Parantamalla sosiaaliturvajärjestelmiä ja vähentämällä siten äärimmäistä köyhyyttä.
SASKille vammaisten ihmisten oikeuksiin liittyvä työ on vielä melko uutta. Sambiassa on käynnistynyt ensimmäinen aloite, jossa teetettiin tutkimus vammaisten henkilöiden asemasta työelämässä ja liittojen roolista tilanteen parantamiseksi. Jatkotoimiksi kaavaillaan ammattiliittojen ja vammaisjärjestöjen yhteistä koulutusta molemminpuolisen ymmärryksen kasvattamiseksi, yhteistä vaikuttamistyötä sekä liittojen omien toimintojen muokkaamista esteettömiksi ja saavutettaviksi.
SASK tukee sambialaisten ammattiliittojen ja vammaisjärjestöjen yhteistyötä kokeiluluonteisella hankkeella, joka onnistuessaan voi toimia mallina muiden maiden työlle tulevaisuudessa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet
Seksuaalivähemmistöillä tarkoitetaan muita kuin heteroseksuaaleja. Sukupuolivähemmistöihin lukeutuvat transihmiset ja intersukupuoliset henkilöt. Näihin ryhmiin kuuluu arviolta 5–10 prosenttia maailman väestöstä. Tarkkaa tietoa ei ole, koska monin paikoin identiteetin ilmaiseminen johtaa syrjintään, häirintään, väkivaltaan tai jopa kuolemanrangaistukseen.
Tietoa näiden vähemmistöjen asemasta maailmassa sen sijaan on, ja se on karua luettavaa. Peräti 68:ssa YK:n jäsenvaltiossa samaa sukupuolta edustavien seksuaalinen kanssakäyminen on edelleen rikos. 11 maassa siitä voidaan rangaista kuolemalla. Vain 74 maan lainsäädäntö suojaa kansalaisiaan seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvalta syrjinnältä.
Sukupuolivähemmistöistä tilastotietoa on vielä vähemmän. Se tiedetään, että trans- ja inter-ihmiset altistuvat väkivallalle, eristämiselle ja syrjinnälle, joka monen kohdalla alkaa jo lapsuudessa. He joutuvat monissa maissa terveysväkivallan uhreiksi, eli heille suoritetaan tarpeettomia ja vastentahtoisia lääketieteellisiä toimenpiteitä. Transsukupuolisuus poistettiin WHO:n mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöiden luokituksesta vasta 2019.
Työelämässä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat henkilöt kohtaavat usein vaikeuksia. Heidän on vaikeampi työllistyä kuin ihmisten, jotka eivät kuulu näihin vähemmistöihin. He ovat muita useammin pätkä- tai osa-aikatöissä tai työttöminä. Lisäksi heidän palkkansa on monesti pienempi ja tulokehitys laahaa. Monet joutuvat potkujen tai muun syrjinnän pelossa piilottelemaan identiteettiään.
Ammattiyhdistysliikkeen rooli on puolustaa kaikkia jäseniään ja valvoa kaikkien työntekijöiden etuja. Liitot voivat vaikuttaa lainsäädännöllisen suojan ja työehtosopimusten sisältöihin sekä kannustaa kaikkien osallistumista ja kaikkien äänen kuulumista luomalla turvallisempia tiloja ja monimuotoisuutta tukevaa toimintaa. Ne voivat kouluttaa jäsenistöään vähemmistöjen oikeuksista asennemuutoksen edistämiseksi.
SASK suunnittelee osallistumista LGBTI workers -verkoston tukirinkiin tukeakseen kansainvälisten ammattiliittojen työtä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta.
Etnisyyteen ja yhteiskuntaluokkaan perustuva syrjintä
SASKin hankemaissa esiintyy syrjintää eri vähemmistöjä kohtaan. Monet ihmisryhmät ovat myös työelämässä erittäin haavoittuvassa asemassa.
Esimerkkejä vähemmistöjen kohtaamasta syrjinnästä työelämässä:
- Alkuperäiskansojen ja afrikkalaisperäisten ihmisten alempi palkkataso verrattuna valtaväestöön muun muassa Latinalaisessa Amerikassa
- Etninen tausta tai kasti vaikeuttamassa kouluttautumista tai työnsaantia muun muassa Intiassa ja Nepalissa
- Yleisen hyvinvoinnin ja omaisuuden epätasainen jakautuminen etnisen alkuperän perusteella muun muassa Etelä-Afrikassa.
Moniperustainen syrjintä
Moniperustainen eli intersektionaalinen syrjintä tarkoittaa sitä, että henkilö on syrjityssä asemassa useamman kuin yhden ominaisuutensa vuoksi. Jos henkilö on vaikkapa afrokolumbialainen, vähän koulua käynyt köyhään yhteiskuntaluokkaan kuuluva nainen, jolla on lisäksi jokin vamma tai seksuaalinen vähemmistöidentiteetti, hän mitä todennäköisimmin päätyy moniperustaisesti syrjityksi.
Siirtotyöntekijöiden syrjintä
Väliaikaisesti toiseen maahan työn perässä muuttavat siirtotyöntekijät kohtaavat usein syrjintää. Heidän riskinsä joutua syrjinnän ja hyväksikäytön uhreiksi on suuri. Samaan aikaan heidän mahdollisuutensa hakea ja saada apua vieraassa maassa ovat heikot.
Monet siirtotyöläiset tulevat köyhistä oloista ja etnisistä ryhmistä, joiden mahdollisuudet kouluttautua ovat olleet vähäiset. Lukutaidottomuus on yksi tekijä, joka altistaa siirtotyöläisiä esimerkiksi pakkotyölle. Heidän oikeuksiensa turvaamiseksi on kansainvälisiä sopimuksia, joiden toteutumista SASK ja sen kumppanit edistävät.
Esimerkiksi Nepalista ja Intiasta lähdetään paljon töihin Lähi-idän maihin elämiseen riittävän palkan toivossa. Räikeä esimerkki heidän hyväksikäytöstään nähtiin miesten jalkapallon MM-kisojen yhteydessä Qatarissa vuonna 2022. Kisojen päätyttyä siirtotyöntekijöiden tilanne siellä on jälleen heikentynyt.
SASK parantaa Nepalista ja Intiasta siirtotyöhön lähtevien rakennusalan työntekijöiden asemaa hankkeella, jossa on saatu aikaan monenlaisia parannuksia ja tukimuotoja.
Mikä on SASKin rooli?
Työelämän ihmisoikeusjärjestönä SASK on sitoutunut tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovat toiminnalle raamit.
SASKin tuella vahvistetaan ILOn ja globaalin ay-liikkeen periaatteita noudattaen hankemaiden ay-liikettä työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävässä työssä. Pyrimme kasvattamaan globaalin etelän liittojen tietoisuutta tasavertaisuuden merkityksestä ja tukemaan työtä sen puolesta.
Se tarkoittaa tukea tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvälle koulutukselle, strategiatyölle, kampanjoinnille ja vaikuttamistyölle. SASK tukee paikallisia ammattiliittoja toimimaan niiden itsensä määrittelemillä tavoilla.
Verkostot ja työryhmät
SASK verkostoituu kansainvälisen ay-liikkeen kanssa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat ay-liikkeen solidaarisuusjärjestöt erityisesti Pohjoismaissa ja Hollannissa.
Yhdessä hankekumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa vaihdetaan kokemuksia ja strategioita, teetetään tutkimuksia ja koordinoidaan yhteistyötä, jotta se kokonaisuudessaan on mahdollisimman vaikuttavaa.
Suomessa SASK on luonut jäsenjärjestöjensä kanssa tasa-arvoverkoston, jossa keskustellaan ja vaihdetaan kokemuksia aiheesta globaalista näkökulmasta, muun muassa eri toimialojen haasteista ja mahdollisuuksista.
SASKin kotimaan toiminnassa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näkyvät esimerkiksi koulutuksissa ja kampanjoissa. Kaikissa SASKin omissa toiminnoissa Suomessa ja maailmalla on nollatoleranssi häirinnälle, epäasialliselle kohtelulle ja väkivallalle.
Häirintäyhdyshenkilötoimintaa kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti.
Yläosan kuva (Mikko Hakkarainen): Eswatinilaiset Zanele Dlamini-Sikhondze ja Philile Nkambule ovat tasa-arvon sanansaattajia liitossaan.
Aiheeseen liittyvää
Kotien työntekijät ja heidän lapsensa hyötyvät parantuneesta toimeentulosta ja sosiaaliturvasta
SASKin kumppanijärjestön pääsihteeri syytettynä Hongkongissa – presidentti Halonen ja SASK ilmaisevat huolensa Kiinan ihmisoikeustilanteesta
