SASK tavoittelee eduskuntavaalien 2023 osalta sitä, että kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit ja jatkuvuus turvataan myös tulevaisuudessa. Lisäksi Suomeen tarvitaan yritysvastuulaki.

1 Kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit

Kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit tulee varmistaa myös tulevaisuudessa. Ilmastorahoituksen resurssien tulee olla uutta ja lisäistä eivätkä ne saa leikata kehitysyhteistyön nykyistä rahoitusta.

2 Kehityspoliittiset linjaukset

Työelämän perusoikeudet huomioidaan Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa seuraavalla hallituskaudella, ja seuraava hallitus sitoutuu ylivaalikautisiin kehityspoliittisiin linjauksiin sekä kehitysrahoituksen tiekartan laatimiseen, mikäli se ei nykyisellä hallituskaudella toteudu.

Kestävän kehityksen tavoitteista SDG 8Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua on Suomen kehityspoliittisten tavoitteiden keskiössä. On Suomen etujen mukaista pitää kiinni tästä myönteisestä kehityssuunnasta ja vahvistaa sitä vaatimalla, että työelämän perusoikeudet otetaan huomioon kaikissa Suomen kehitysyhteistyövaroilla tuetuissa aktiviteeteissa.

Kehityspoliittisia painotuksia määriteltäessä tulee vähiten kehittyneiden maiden (LDC-maat) lisäksi kiinnittää huomio keskitulon maissa tapahtuviin työelämän ihmisoikeusloukkauksiin, kansalaisyhteiskunnan tilan pienenemiseen sekä kasvavaan köyhyyteen. 

3 Yritysvastuulaki

Suomeen tarvitaan yritysvastuulaki. Moni suomalaisyritys ottaa ihmisoikeudet huomioon, mutta eivät kaikki. Piittaamattomuus ei saa olla kilpailuetu.

Tällä hetkellä velvoite ihmisoikeusvaikutusten huomioimiseen perustuu kansainväliseen periaatesopimukseen, johon YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet. Sopimus kulkee nimellä ”YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet” (UNGP). Niiden sisältö on hyvä, mutta tarvitaan vahvempi velvoite. Siksi tulevan hallituksen tulee Ranskan tavoin säätää laki, joka velvoittaa kaikki yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.

Laki parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä. Suomessa on monelta osin erittäin korkeatasoinen kansallinen työelämän oikeuksia suojaava sääntely. Suomi on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestö ILOn sopimuksia lähes kaksi kertaa niin monta kuin esimerkiksi Kiina ja Intia yhteensä. Sallimalla ihmisoikeuksien polkemisen yritysten alihankintaketjuissa Suomi heikentää kotimaisen työn kilpailukykyä.

Esitys hallitusohjelmaan
Hallitus säätää YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden toimeenpanemiseksi lain, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.


SASKin antamat lausunnot

SASKin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 24.2.2022

SASKin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta 19.10.2021

 

 

 

Aiheeseen liittyvää

Yritysvastuu

Suuri osa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan ihmisoikeusloukkausten kannalta riskialttiissa kehitysmaissa, ainakin osittain. Kuka vastaa siitä, että työntekijöiden olot kestävät päivänvaloa?

Lue lisää

Kampanjat

SASKin tavoite on, että työelämän ihmisoikeudet toteutuvat maailmassa. Niitä edistetään sekä toimimalla suoraan kehittyvissä maissa että herättelemällä tietoisuutta kotimaassa kampanjoin. Tule mukaan!

Lue lisää

Järjestöt: Kestävä kehitys näkyy historiallisesti koko hallitusohjelmassa

Kehitysyhteistyössä lisärahoitusta on tulossa kansalaisjärjestöjen työhön, humanitaariseen apuun ja ilmastotyöhön. SASK ja muut kehitysyhteistyöjärjestöt löytävät hallitusohjelmasta monta positiivista asiaa, mutta rahoituksen kasvun aikataulu olisi saanut

Lue lisää