SASK tavoittelee eduskuntavaaleissa 2023 sitä, että kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit ja jatkuvuus turvataan myös tulevaisuudessa. Työelämän ihmisoikeudet tulee huomioida Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa ja toimissa. Lisäksi Eurooppaan tarvitaan yritysvastuulaki.

1 Kehitysyhteistyön taloudelliset resurssit on turvattava

Konfliktit, suurvaltojen väliset jännitteet sekä maailmantalouden epävakaus tekevät kehitysyhteistyöstä tärkeämpää kuin koskaan.

  • Parempi työelämä ja riittävä toimeentulo vahvistavat kehittyvien maiden ihmisten hyvinvointia sekä taloutta ja sitä kautta myös yhteiskunnallista vakautta.​
  • Siksi on tärkeää, että kehitysyhteistyön rahoitus turvataan.​

Kansalaisjärjestöjen tekemän kehitysyhteistyön resurssit on varmistettava. 

  • Järjestöt ovat tutkitusti tehokkaita kehitysyhteistyöhankkeiden toteuttajia.​
  • Ulkopuolisten arviointien perusteella SASKin tekemä kehitysyhteistyö on vaikuttavaa. Miljoonien työntekijöiden oikeutta järjestäytyä on parannettu, sosiaaliturvaa laajennettu sekä minimipalkkoja korotettu monissa maissa. ​

Ilmastorahoitukseen osoitettavat resurssit eivät saa leikata kehitysyhteistyön nykyistä rahoitusta.​

  • Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on tärkeää, mutta siihen suunnattavat resurssit eivät millään tavoin vähennä kehitysyhteistyön rahoituksen tarvetta. ​
  • Kehitysyhteistyön nykyinen rahoitus on turvattava ja pidettävä erillään ilmastorahoituksesta.​

 

2 Työntekijöiden oikeuksien asemaa kehityspolitiikassa on vahvistettava

Suomen kehityspoliittisissa linjauksissa ja toimissa tulee huomioida ILOn määrittelemät työelämän perusoikeudet.

  • Työntekijän oikeudet ovat ihmisoikeuksia. Työelämän perusoikeuksien toteutuminen kaikessa julkisin varoin tuetussa toiminnassa kehittyvissä maissa vahvistaa Suomen ulkopolitiikan ihmisoikeusperustaisuutta.
  • Työelämän perusoikeuksien huomioonottaminen tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitteen ”SDG 8 – Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” toteutumista. Se on yksi Suomen neljästä kehitysyhteistyön päätavoitteesta.​

Työelämän ihmisoikeuksia on tuettava myös keskitulon maissa.

  • Kehityspoliittisia painotuksia määriteltäessä tulee kiinnittää huomiota vähiten kehittyneiden maiden lisäksi keskituloisissa maissa tapahtuviin työelämän ihmisoikeusloukkauksiin, kansalaisyhteiskunnan tilan pienenemiseen sekä kasvavaan köyhyyteen. ​Suurin osa maailman köyhistä ihmisistä elää keskituloisissa maissa

Tuloksellinen kehitysyhteistyö on pitkäjänteistä.

  • Seuraavan hallituksen tulee sitoutua yli vaalikausien ulottuviin kehityspoliittisiin linjauksiin sekä kehitysrahoituksen tiekartan laatimiseen.​
  • Ylivaalikautiset linjaukset auttavat turvaamaan kehitysyhteistyön jatkuvuuden ja työn vaikuttavuuden.​

 

3 Eurooppaan tarvitaan yritysvastuulaki, joka turvaa työelämän ihmisoikeudet

Yritysten tulee varmistaa, että työelämän ihmisoikeudet toteutuvat koko arvoketjussa.

  • Suuri määrä kulutustuotteistamme – vaatteita, ruokaa ja muita hyödykkeitä – tuotetaan maissa, joissa riski ihmisoikeusloukkauksille on suuri.​
  • Siksi tarvitaan Euroopan laajuinen yritysvastuulaki, joka velvoittaa yritykset huolehtimaan toimintansa ihmisoikeusvaikutuksista.​

Yritysvastuulaki tekee yritysten välisen kilpailun reilummaksi.

  • Moni suomalaisyritys ottaa ihmisoikeudet huomioon – mutta eivät kaikki. ​
  • Piittaamattomuus ei saa olla kilpailuetu. Yritysvastuulain myötä kaikki yritykset ovat samalla viivalla. ​
  • Kuluttajatkin hyötyvät voidessaan luottaa siihen, ettei heidän ostamiensa tuotteiden valmistus riko ihmisoikeuksia.  ​

Yritysvastuulaki hyödyttää myös suomalaisia työntekijöitä.

  • Suomessa on jo olemassa korkeatasoinen työelämän oikeuksia suojaava sääntely. ​
  • Yritysvastuulaki parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä, sillä sen myötä epäeettinen toimija ei voi päihittää suomalaista työntekijää polkemalla ihmisoikeuksia toisaalla.

SASKin antamat lausunnot

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta 24.5.2022

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta 24.2.2022

Lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta 19.10.2021

 

 

 

Aiheeseen liittyvää

Lausunto kehityspolitiikan ylivaalikautisesta selonteosta

SASKin lausunto eduskunnan työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle 19.10.2021 Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö, joka lähtee siitä, että tehokkain tapa vähentää köyhyyttä maailmassa on ihmisarvoinen työ, josta

Lue lisää

Lausunto komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yritysten kestävää toimintaa koskevasta huolellisuusvelvoitteesta ja direktiivin (EU) 2019/1937 muuttamisesta

SASKin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 24.5.2022 Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö. Tavoitteemme on työelämän perusoikeuksien toteutuminen ja elämiseen riittävä palkka maailman työtätekeville, minkä

Lue lisää

Lausunto ihmisoikeuspoliittisesta selonteosta

SASKin lausunto eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 24.02.2022  Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on työelämän ihmisoikeusjärjestö. Tavoitteemme on työelämän perusoikeuksien toteutuminen ja elämiseen riittävä palkka maailman työtätekeville.

Lue lisää