Blogi

Miksi antaa omaa aikaansa yhteisten asioiden edistämiseksi täysin vapaaehtoisesti, ilman rahallista korvausta? Vapaaehtoistoiminnan tekemisen motiiveja on yhtä paljon kuin sen tekijöitäkin. SASKin vapaaehtoisia, eli SASK-lähettiläitä motivoi solidaarisuus, yhteisöllisyys ja arvojen samaistuttavuus, kirjoittaa SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Roosa Rusanen kolumnissa.

”Kuukaudessa palkaksi jää usein noin 100 euroa, jolla pitäisi maksaa perheen asuminen ja ruuat, lasten koulut sekä muut kulut.”

Kansainvälisellä yhteistyöllä ja solidaarisuudella on merkitystä. Esimerkiksi siirtotyöläisten huono kohtelu Qatarin MM-jalkapallostadionien rakennustyömailla on saanut niin laajaa kansainvälisetä huomiota, että paikalliset toimijat ovat joutuneet muuttamaan toimintatapojaan. Ei varmastikaan tarpeeksi, mutta ilman painostusta tilanne olisi vielä huonompi, kirjoittaa Akavan Erityisalojen Hanna Koskenheimo.

Naisten työelämä Indonesiassa SASKin lähettilään Ulla Vesterin silmin.

Paula Saikkonen osallistui SASKin opintomatkalle ja pohtii, että todellista muutosta saadaan aikaan vain vaikuttamalla vallitseviin ajattelu- ja toimintatapoihin yhteisöissä ja yhteiskunnassa.

Ilmastolakkoilijat, eettiset kuluttajat ja SASKin kunnon työn lähettiläät osoittavat, että ihmisillä on yhä palavampi halu oppia, tietää ja auttaa. Omistajien edun palveleminen on vanhanaikaista, ei solidaarisuus.

Naisvoiman ja -energian hehkuttelulla ollaan menty jo pitkään, mutta työelämän ihmisoikeuksien ajamisessa sillä on silti raikas klangi. Myanmarissa naisia on noussut ay-liikkeen johtopaikoille, ja siitä voi olla paljon iloa miehille.

YK:n laatima "kestävän kehityksen ohjelma" ei ehkä kuulosta kovin hehkeältä, mutta SASKin kansainvälisen toiminnan suunnittelija Tarja Valtonen tonkii Tekijä-lehden kolumnissaan siitä esille monta helmeä. Nuo ihanuudet voidaan saavuttaa vain kansainvälisen ay-liikkeen avulla.

Mari Räsänen osallistui SASKin opintomatkalle Mosambikiin ja oivalsi, että pienillä teoilla voi muuttaa maailmaa.