Blogi

Tasa-arvoa edistävät asiat harvoin tupsahtavat työssäkäyville naisille kuin Manulle illallinen. Niistä pitää neuvotella. Sitä SASK tukee monin paikoin maailmalla. Mitä kaikkea on saavutettu? Tästä kertoo SASKin tasa-arvoasiantuntija Tarja Valtonen blogikirjoituksessaan.

Urheilukisoja varjostavat ihmisoikeusongelmat ovat viime aikoina nousseet puheenaiheiksi eri tavalla kuin koskaan ennen – ja hyvä niin. Merkitystä sillä on vain, jos puheet muuttuvat teoiksi. Tätä peräänkuuluttaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Palkaton hoivatyö kasautuu naisille ja vaikeuttaa osallistumista yhteiskunnalliseen toimintaan. Myös ennakkoluulot ovat monin paikoin voimissaan. Jotta tasa-arvo on mahdollista saavuttaa, naisten täytyy päästä osallistumaan ja päättämään. Lue SASKin asiantuntija Tarja Valtosen naistenpäivän kirjoitus tasa-arvotyöstä SASKin kumppanien näkökulmasta!

Kymmenen eniten tienaavaa jalkapalloilijaa ansaitsee yhteensä vuodessa yli puoli miljardia dollaria. Tuntuukin varsin erikoiselta, että työmailla täytyy heikossa asemassa olevan siirtotyöläisen kuolla huonojen olosuhteiden vuoksi, kirjoittaa SASK-lähettiläs Petri Partanen.

Ilman kaikkien sukupuolten edustajien yhteistyötä ja asennekasvatusta ei väkivallan kitkemisessä työpaikoilta päästä eteenpäin, kirjoittaa SASKin tasa-arvoasiantuntija Tarja Valtonen.

Näille työn tekemisen muodoille tyypillistä on kova hintakilpailu, jonka seurauksena varsinaisen työn suorittajan korvaus yleensä alenee ja samalla vastuu sairaustapauksien, työtapaturmien ja vaikkapa eläkkeen osalta kasvaa. Voittajia ovat sovellusten haltijat, palveluiden välittäjät ja joskus tilaajat. Häviäjiä ovat yleensä, työntekijöiden lisäksi, veroja keräävät yhteiskunnat ja niiden palveluita käyttävät, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen alustataloudesta.

Ihmisarvoinen työ on kestävin keino vähentää köyhyyttä. Kun työntekijöille maksetaan elämiseen riittävä palkka, heillä on mahdollisuus elättää perheensä, lähettää lapsensa kouluun ja köyhyyden kierre katkeaa. Säällinen palkka ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys ja ammattiliitoilla on merkittävä rooli työehtojen parantamisessa, kirjoittaa SASK-lähettiläs Ulla Vesteri blogissa.

Kylmän sodan asetelmista vapautuneessa ajattelussa yleensä ymmärretään, että sanavapaus ja poliittiset oikeudet eivät toimi hyvin, jos ihmisillä on jatkuvia ongelmia oman terveytensä tai ravintonsa kanssa, tai ei ole esimerkiksi heikon koulutuksen takia pääsyä riittävään tietoon, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen blogissa.

Nepal on noin 30 miljoonan asukkaan maa Himalajan juurella. Yhteiskunta perustuu noin 3 000 vuotta vanhaan kastijärjestelmään, missä ihmiset on jaettu syntymän ja perimän perusteella sosiaalisiin ryhmiin. Nepalissa kastijärjestelmä määrittää isoa osaa arkisista asioista, kuten ammatista ja sosiaalisesta asemasta. Kasteihin perustuva syrjintä vaikuttaa tänä päivänä noin 260 miljoonan ihmisen elämään maailmassa, kirjoittaa SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Susanna Haapalainen.