Blogi

Näille työn tekemisen muodoille tyypillistä on kova hintakilpailu, jonka seurauksena varsinaisen työn suorittajan korvaus yleensä alenee ja samalla vastuu sairaustapauksien, työtapaturmien ja vaikkapa eläkkeen osalta kasvaa. Voittajia ovat sovellusten haltijat, palveluiden välittäjät ja joskus tilaajat. Häviäjiä ovat yleensä, työntekijöiden lisäksi, veroja keräävät yhteiskunnat ja niiden palveluita käyttävät, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen alustataloudesta.

Ihmisarvoinen työ on kestävin keino vähentää köyhyyttä. Kun työntekijöille maksetaan elämiseen riittävä palkka, heillä on mahdollisuus elättää perheensä, lähettää lapsensa kouluun ja köyhyyden kierre katkeaa. Säällinen palkka ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys ja ammattiliitoilla on merkittävä rooli työehtojen parantamisessa, kirjoittaa SASK-lähettiläs Ulla Vesteri blogissa.

Kylmän sodan asetelmista vapautuneessa ajattelussa yleensä ymmärretään, että sanavapaus ja poliittiset oikeudet eivät toimi hyvin, jos ihmisillä on jatkuvia ongelmia oman terveytensä tai ravintonsa kanssa, tai ei ole esimerkiksi heikon koulutuksen takia pääsyä riittävään tietoon, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen blogissa.

Nepal on noin 30 miljoonan asukkaan maa Himalajan juurella. Yhteiskunta perustuu noin 3 000 vuotta vanhaan kastijärjestelmään, missä ihmiset on jaettu syntymän ja perimän perusteella sosiaalisiin ryhmiin. Nepalissa kastijärjestelmä määrittää isoa osaa arkisista asioista, kuten ammatista ja sosiaalisesta asemasta. Kasteihin perustuva syrjintä vaikuttaa tänä päivänä noin 260 miljoonan ihmisen elämään maailmassa, kirjoittaa SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija Susanna Haapalainen.

Päätökset, joilla toimintatilaa kavennetaan tulevat usein hiipien, niin että niitä ei meinaa huomatakaan, ennen kuin muutos jo tapahtuu. Tätä tilankaventamista tapahtuu myös suomalaisissa työmarkkinasuhteissa, joissa asetelmat ovat muuttuneet koko ajan ay-vastaisemmiksi, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen.

Elämiseen riittävä palkka on tavoitteena kaikissa SASKin hankkeissa. Kun vanhemmille maksetaan säällinen palkka, heillä on vara elättää perheensä eikä lasten tarvitse tehdä töitä vaan he pääsevät kouluun. Näin lapsityön vastainen työ on mukana kaikissa SASKin projekteissa, kirjoittaa SASK-lähettiläs Ulla Vesteri blogissa.

Kysymällä myyjältä esimerkiksi tuotteen eettisyydestä herätät tietoisuutta ja pidät yritykset kiinnostuneina tuotannon vastuullisuudesta. Osallistumalla kansalaistoimintaan tai ay-liikkeeseen voit vaikuttaa aktiivisemmin. Äänestämällä taas voit vaikuttaa siihen, että poliittiset päättäjät edistävät kulutuksen ja työelämän vastuullisuuta, kirjoittaa ammattiliitto Pron Matti Koskinen blogissa.

Koronapandemia on osoittanut uudella tavalla, kuinka samankaltainen voi työntekijöiden kokemus olla riippumatta siitä, missä maassa tai maanosassa elää. Riittää, että työskentelee samalla alalla. Isoin ero on kuitenkin siinä, miten työntekijät selviävät tilanteestaan, kirjoittaa SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen AKT-lehden kolumnissa.

Suomessakin lapsityö oli yleistä vielä sata vuotta sitten. Ammattiliittojen pitkäjänteinen työ myötävaikutti palkkakehitykseen. Palkkatason noustua vanhemmilla oli varaa lähettää lapsensa kouluun. Kun vanhemmat tienaavat tarpeeksi, lasten ei tarvitse tehdä töitä, kirjoittaa Ulla Vesteri.