Digitalisaatio mullistaa parhaillaan lähes kaikkia elämän osa-alueita, eikä työelämä ole poikkeus. Globaalissa tavara- ja palvelutuotannossa työn tekemisen tavat ja työsuhteiden ehdot muuttuvat vauhdilla automatisaation, robotisaation, digitalisaation ja tekoälyn kehittymisen myötä. Tämä muuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaa.
Hyvä vai paha digitalisaatio?
Monen yhteiskunnallisen toimijan mielestä digitalisaatio ratkaisee lähes haasteen kuin haasteen, oli kyseessä sitten hoitajien riittämätön määrä terveydenhuollossa tai eri ihmisryhmien välinen epätasa-arvo.
On totta, että digitalisaatio tuo paljon hyviä mahdollisuuksia.
Uudet teknologiat mahdollistavat tuottavuuden kasvun ja talouden uudistamisen tavoilla, jotka tukevat ja suojelevat ihmisarvoista työtä. Esimerkiksi tuotantoketjujen eettisyys voitaisiin varmistaa valvomalla työoloja reaaliaikaisesti. Digitalisaation avulla voidaan myös vähentää työn kuormittavuutta ja työtapaturmia.
Työoloja ja elämänlaatua voidaan parantaa, jos teknologiaa käytetään hyvin.
On kuitenkin valitettavasti merkkejä siitä, että digitalisaatio etenee ihmisoikeuksien, ihmisarvoisen työn, tasa-arvon ja sosiaaliturvan kustannuksella. Se on tuonut työntekijöille joukon uusia haasteita, joihin ammattiyhdistysliikkeen täytyy vastata.
Automatisaatio ja robotisaatio vievät työpaikkoja
Tekniikan nopea kehitys johtaa yhä useampien ammattien katoamiseen ja työtehtävien koneellistamiseen. Tämä koskee myös monia pitkää koulutusta vaativia ammatteja.
Niillä, jotka menettävät työpaikkansa, saattaa olla aiempaa heikommat mahdollisuudet tarttua uusiin haasteisiin. Joidenkin näkemysten mukaan virallisen talouden piiriin syntyy tämän seurauksena uusia työpaikkoja erittäin niukasti tai ei lainkaan. Samaan aikaan pysyvät työsuhteet häviävät tai muuttuvat määräaikaisiksi.
Työnantaja valvoo teknologian avulla
Digitaalisen teknologian kehittyessä mahdollisuudet valvoa työntekijöitä ovat kasvaneet. Valvonta on muuttunut läpitunkevammaksi ja jatkuvaksi.
Valvonta teknologian avulla ei ole avointa, joten työntekijä ei välttämättä tiedä, mitä tietoja hänestä saadaan ja millä tavalla.
Erityisen ongelmallista on se, että teknologia mahdollistaa työntekijän valvonnan myös työhön liittymättömissä asioissa.
Datan hallinta on avainkysymys
Työnantajat keräävät meistä valtavia määriä dataa ja käyttävät sitä rekrytoimiseemme, irtisanomiseemme, ylentämiseemme sekä kurinpidollisiin toimiin. Työntekijöitä hallitaan datalla – data on nykyajan öljyä.
Emme tiedä tarkasti mitä tietoa meistä kerätään ja miten, mihin tietoja käytetään ja keille kolmansille osapuolille tietoa annetaan – joko ilmaiseksi tai maksua vastaan. Keskeinen kysymys onkin, kuka omistaa datan. Tällä hetkellä sen omistavat useimmiten teknologiayritykset, jotka myyvät datankeruupalveluitaan.
Alustatyö yleistyy
Vuokratyö ja itsensä työllistäminen alustatalouden avulla lisääntyvät tulevaisuudessa entisestään. Moni työntekijä joutuu tyytymään alustatalouden ja epävirallisen talouden töihin, joissa työn suorittajalla ei ole työsopimusta, työsuhdetta eikä varmuutta työn tai tulojen jatkuvuudesta.
Alustatyö luo epävarmuutta ja eriarvoisuutta työmarkkinoille ja samalla murentaa yhteiskuntien veropohjia.
Digitalisaatio luo voittajia ja häviäjiä
Jos digitalisaatiokehitys jätetään nykyiselle polulleen, se todennäköisesti kasvattaa eri alueiden sekä sukupuolten välistä eriarvoisuutta. Digitalisaatio luo voittajia ja häviäjiä.
Tämä on jo havaittavissa eri maissa: Eurooppa, Pohjoismaat etunenässä, hyötyy digitalisaation tuomista muutoksista työelämään keskimäärin enemmän kuin globaalin etelän maat.
Globaalissa etelässä digitalisaatio tarkoittaa usein menetettyjä työpaikkoja ja kurjistuvia työoloja.
Hyödyt digitalisaatiosta kuuluvat kaikille
SASKin ja ammattiyhdistysliikkeen tavoitteena on, että digitalisaatiokehitys työpaikoilla ei jättäisi ketään jälkeen, vaan sen tulisi hyödyttää myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevia työntekijöitä globaalissa etelässä. Meidän täytyy varmistaa, että työntekijät osallistuvat teknologian käyttöönoton suunnitteluun.
Lisäksi on huolehdittava siitä, että teknologialla on myönteisiä vaikutuksia työpaikkojen laatuun sekä edellytyksiin luoda uusia työpaikkoja. Digitalisaation ja innovaatioiden täytyy edistää parempia elinoloja ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia.
Mikä on SASKin rooli?
SASK nostaa esille digitalisaation tuomia haasteita työntekijöille kehittyvissä maissa.
Haluamme kasvattaa kumppaniemme asiantuntemusta aiheesta sekä tukea niitä löytämään ratkaisuja digitalisaation tuomiin haasteisiin.
Digitalisaatio puhutti SASKin kumppaneita vuonna 2023. Moni liitto halusi osallistua koulutuksiin ja keskusteluihin aiheesta. Syy on selvä: työnantajat ympäri maailman ottavat yhä enemmän erilaisia digitaalisia työvälineitä käyttöön, ja tällä on suoria vaikutuksia työntekijöiden asemaan ja työoloihin.
Ammattiliittojen asialistan kärjessä olivat automatisaation tuomat työpaikkojen menetykset. Myös dataoikeuksista oltiin yhä enemmän huolissaan. Lisäksi alustatyön yleistyminen lisäsi alustatyöntekijöiden järjestämistä ympäri maailman.
Digitalisaatioon ja alustatyöhön liittyvät hankkeet
Muutamassa SASKin hankkeessa digitalisaatio ja alustatyö ovat keskeisiä teemoja. Niissä globaalin etelän ammattiliitot luovat ratkaisuja digitalisaation hyödyntämiseksi sekä vastatakseen sen tuomiin haasteisiin.
Klikkaa alta lisätietoja teemaan läheisimmin liittyvistä hankkeista.
Globaalin monialayrityksen Amazonin Intian yhtiö polkee työntekijöidensä oikeuksia maksimoidakseen voittonsa. Työntekijät ovat raportoineet esimerkiksi puutteellisesta palkanmaksusta, pätkäsopimuksista, aikapaineesta ja sen aiheuttamista loukkaantumisista sekä vaikeudesta saada lomia. Amazon käyttää hyväkseen valvontateknologiaa, jolla se kerää tietoa työntekijöistään epäeettisesti.
Hankkeen tavoitteena on perustaa Intian Amazonin työntekijöille järjestö, joka edistää järjestäytymistä ja järjestää heille koulutusta oikeuksistaan. Se myös kampanjoi sosiaaliturvan, järjestäytymisvapauden ja muiden keskeisten kysymysten puolesta vaikuttaakseen Intian lainsäädäntöön.
Vuonna 2024 hankkeessa saavutettiin merkittävä edistysaskel: työntekijät onnistuivat lopulta perustamaan virallisen ammattiliiton, Amazon India Workers Unionin, jonka avulla he pystyvät neuvottelemaan työehdoistaan. Liiton ansiosta yritys rakensi paketteja kuljettaville alustatyöntekijöilleen lepo- ja varjopaikkoja. Liitto myös järjesti työnseisauksia, joiden lopputuloksena Amazon laski epäinhimillisiä tulostavoitteitaan työntekijöitään kohtaan.
Intiassa ja Indonesiassa on työntekijöiden oikeuksiin heijastuvia puutteita esimerkiksi sosiaaliturvassa, työlain toteutumisessa ja yritysten sääntelyssä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat alustatyöntekijät. Hankkeessa parannetaan muun muassa heidän turvallisuuttaan, tukiaan ja kannustimiaan.
Vuonna 2023 Intian Rajasthanissa onnistuttiin osittain SASKin tuella säätämään alustatyöntekijälaki, joka takaa osavaltion alustatyöntekijöille sosiaaliturvan. Lakia pidetään merkittävänä saavutuksena kansallisesti ja kansainvälisesti. Delhin kaupunginhallitus päätti myös kunnostaa kyytipalveluntarjoajien turvanappeja lisäten näin alustatyöntekijöiden turvallisuutta.
Vuonna 2024 Intian alustatyöntekijöiden keskusliitto IFAT kasvatti jäsenmääräänsä. Se myös liittyi kansainvälisen kuljetusalan työntekijöiden kattojärjestön ITF:n jäseneksi. Liitto teki vaikuttamistyötä Intian eri osavaltioissa tavoitteenaan saada toteutettua suunnitellut hyvinvointikomiteat ja -suunnitelmat alustatyöntekijöille.
Maailman suurin ICT-palvelukeskusyritys Teleperformance valvoo Latinalaisessa Amerikassa työntekijöitään digitaalisesti tavalla, jota ei voi hyväksyä: he saavat palkkaa vain niiltä sekunneilta, kun näppäimistö tai hiiri on käytössä.
Hankkeessa vahvistetaan yksityisen sektorin ammattiliittoja Kolumbiassa ja Brasiliassa, jotta ihmisarvoinen työ toteutuisi muun muassa Teleperformancessa. Viestintäkampanjat molemmissa maissa auttavat liittoja nostamaan ihmisarvoisen työn ja toimeentulon sekä digitaalisen valvonnan julkiseen keskusteluun.
Vuonna 2023
- Hankekumppanit perustivat Amazon-työntekijöiden liiton Brasiliaan.
- Useat liitot laativat työehtosopimuksiin kirjauksia liittyen finanssialan digitalisaatioon.
- SASKin hankekumppani yksityisten palvelualojen maailmanjärjestö UNI neuvotteli globaalin raamisopimuksen Teleperformance-yhtiön kanssa.
Vuonna 2024 liittojen jäsenet saivat koulutusta digitalisaation tuomista haasteista ja ratkaisuista. Teknologiayhtiö Teleperformancen ammattiliiton jäsenmäärät kasvoivat ja se onnistui Kolumbiassa neuvottelemaan ensimmäisen työehtosopimuksen yhtiön kanssa.
Terveysalan työntekijöiden oikeuksien toteutumista vaikeuttavat muun muassa tekoäly, etätyö, automatisaatio, digitalisaatio ja terveystietojen sähköinen hallinnointi.
Hankkeessa kasvatetaan terveysalan ammattiliittojen kapasiteettia puolustaa alan työntekijöiden oikeuksia Kolumbiassa, Brasiliassa ja Guatemalassa. Digitaalisuuden näkökulmasta keskitytään erityisesti datan väärinkäytön estämiseeen, etätyön ja liiallisen sähköisten laitteiden käytön tuomiin haasteisiin sekä oikeuteen irtautua työstä.
Vuonna 2023 terveysalan liitot perustivat alueellisen terveysfederaation Amerikkaan.
Vuonna 2024 terveysalan federaatio laati toimintasuunnitelman, joka sisältää liittojen näkökulmat digitalisaatioon ja sen hyödyntämiseen työntekijöiden kannalta oikeudenmukaisesti. Hankkeeseen osallistuneet liitot kolmessa maassa laativat oman visionsa liittyen digitalisaation tuomiin haasteisiin ja hyödyntävät TES-neuvotteluissaan PSI:n portaalia Our Digital Future.
Filippiinien elintarvike- ja juomateollisuuden työnantajat ja osa valtionhallintoa suhtautuvat vihamielisesti työntekijöiden järjestäytymiseen. Monia ammattiliittojen jäseniä ja heidän perheenjäseniään uhkaillaan, ja heidän turvallisuutensa vaarantuu. Hankkeessa tavoitellaan parempaa toimeentuloa ja työsuhdeturvaa sekä turvallisempaa työympäristöä elintarvike- ja juomateollisuuden työntekijöille.
Koronapandemian myötä automatisaatio elintarvike- ja juomateollisuudessa otti ison harppauksen eteenpäin. Muun muassa Universal Robina, yksi Filippiinien suurimmista ruoka- ja juomayhtiöistä, on vähentänyt henkilökuntaa automatisaation edetessä.
Vuonna 2024 tärkeä virstanpylväs oli, kun juomateollisuuden ammattiliitto SAMACOKE onnistui lisäämään työehtosopimukseen työntekijöiden oikeuden tulla kuulluksi, ennen kuin työpaikalla otetaan käyttöön uutta teknologiaa.
Indonesian ammattiliittojen poliittiset vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Metalli- ja kaivosalalla on olemassa vain muutama työehtosopimus, jotka eivät ole kovin vahvoja. Siksi työolot ovat kehnot. Liittojen heikon kapasiteetin seurauksena myös niiden jäsenmäärät ovat olleet laskusuunnassa. Hankkeessa vahvistetaan ammattiliittojen edunvalvontaa ja järjestäytymistä.
Tulevaisuuden työ on jo läsnä Indonesiassa, jossa koneet syrjäyttävät työntekijöitä monilla teollisuudenaloilla. Ymmärryksen lisääminen ilmiöstä on tärkeää, jotta työntekijöitä voidaan tukea uudelleenkouluttamisessa.
Vuonna 2024 hankkeessa järjestettiin ”Tulevaisuuden työ” -foorumi. Samassa yhteydessä kumppaniliitot laativat yhteisen kannan aiheesta. Kannanotossa keskityttiin automatisaation tuomiin haasteisiin.
Verkostot ja työryhmät
SASK verkostoituu kansainvälisen ay-liikkeen kanssa digitalisaatioon liittyvissä kysymyksissä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat ay-liikkeen solidaarisuusjärjestöt erityisesti Pohjoismaissa, Hollannissa ja Saksassa.
Yhdessä hankekumppaneiden ja muiden toimijoiden kanssa vaihdetaan kokemuksia ja strategioita, teetetään tutkimuksia ja koordinoidaan yhteistyötä, jotta se kokonaisuudessaan on mahdollisimman vaikuttavaa.
Suomessa SASK on luonut jäsenjärjestöjensä kanssa digitalisaatio ja työ -verkoston, jossa keskustellaan aiheesta globaalista näkökulmasta, eri toimialojen haasteista ja mahdollisuuksista sekä vaihdetaan kokemuksia.
SASKin kotimaan toiminnassa digitalisaatio näkyy esimerkiksi koulutuksissa ja kampanjoissa.
SASK on mukana Kehityspoliittisen toimikunnan digityöryhmässä, joka on tilannut ulkopuolisen selvityksen digitalisaation merkityksestä kehitysyhteistyössä. Työryhmä laati selvityksen toimeksiannon ja on toiminut sen ohjausryhmänä.
Suurin osa SASKin hanketyöstä tehdään yhdessä kansainvälisten ammattiliittojen ja niiden jäsenjärjestöjen kanssa. Alta löydät linkit niiden sekä kansainvälisen työjärjestön ILOn linjauksiin.
- ILO: Digitaalinen alustatyö
- Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC: Teollinen murros – työn tulevaisuus
- Teollisuustyöntekijöiden maailmanliitto IndustriALL: Teollisuus 4.0
- Julkisten palvelujen työntekijöiden maailmanliitto PSI: Digitalisaatio
- Yksityisten palvelualojen työntekijöiden maailmanliitto UNI: Uusi työelämä
- Kuljetusalojen työntekijöiden maailmanliitto ITF: Työn tulevaisuus
Ota yhteyttä
Haluatko lisätietoja teemasta digitalisaatio ja työn uudet muodot?
Ota yhteyttä Camilla Lohenojaan, camilla.lohenoja@sask.fi, 045 206 6840.
