Rakenteellinen syrjintä vaivaa Indonesiaa

Maailman suurimmassa muslimivaltiossa mies on edelleen perheen pää, ja yksinhuoltajuudesta ei puhuta.
Kotiapulaisena työskentelevän Elin hartain toive on päästä asumaan tyttärensä kanssa. Kuva: Ellinoora Vesala

Eli, 41, on 6-vuotiaan tyttärensä yksinhuoltaja. Pääosin tytär kuitenkin asuu kaukana Indonesian pääkaupungista Jakartasta Elin kotikylässä isovanhempiensa luona. Tällä järjestelyllä Eli varmistaa sen, että voi käydä töissä ja tukea tyttärensä koulunkäyntiä sekä maksaa tytärtään hoitavien vanhempiensa laskuja.

Kotiapulaisena työskentelevän Elin palkka on kolme miljoonaa Indonesian rupiaa kuussa, joka on noin kaksisataa euroa. Hänellä ei ole oikeutta valtion tukemaan sosiaaliturvaan, mutta työnantaja on suostunut korvaamaan osan hänen terveydenhoitokuluistaan kuitteja vastaan. Elin hartain toive on se, että hän pystyisi joskus asumaan tyttärensä kanssa.

Maailman suurimassa muslimivaltiossa Indonesiassa yksinhuoltajuus ei myöskään ole asia, josta puhuttaisiin julkisesti. Kaikki yksinhuoltajat ovat paperilla virallisesti leskiä, eikä avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista puhuta. Julkisen terveydenhuollon piirissä olevissa terveyskeskuksissa annetaan ehkäisyneuvontaa, mutta ainoastaan naimisissa oleville naisille.

Australialaistutkimuksen mukaan vuonna 2010 14 % Indonesian kotitalouksista oli yksinhuoltajatalouksia, joissa nainen vastasi perheen elättämisestä. Indonesian sosiaaliturva, verotus ja palkkaus perustuvat kuitenkin siihen oletukseen, että mies on perheen pää ja siis perheen ensisijainen elättäjä. Laki säätää, että miehet saavat perheen tuloverotuksesta vähennyksiä, jotta heille jäisi käteen suurempi osa palkkatuloista perheen elättämiseen. Naiset maksavat keskimäärin 20 % enemmän veroja kuin miehet.

Sama koskee sosiaaliturvaa. Indonesian sosiaaliturva on jaettu periaatteessa kahteen osaan: Perusterveydenhuoltoa koskevaan sosiaaliturvaan, joka on valtion tukemaa ja työelämään liittyvään sosiaaliturvaan, jonka kustantaa työnantaja. Perheen lapset ovat sosiaaliturvan piirissä isän kautta. Jos siis äiti jää lasten kanssa yksin, ei äidin sosiaaliturva kata lasten terveydenhoitoa. Äiti voi erillisen prosessin kautta hakea lapsille oikeutta sosiaaliturvaan, isän kautta sosiaaliturva hoituu automaattisesti.

Vaikka lasikatto murtuu, on oikeuksissa silti tekemistä

Indonesian työelämässä naiset kyllä rikkovat yhä useammin lasikaton ja etenevät johtopaikoille asti. Monet tekijät kuitenkin estävät naisten etenemistä työelämässä: Äitiyslomat ovat kyllä Indonesian laissa ja ne ovat työehtosopimuksilla vahvistettu, mutta äidit eivät uskalla olla lomilla, koska pelkäävät työnantajan irtisanovan heidät. Tämä koskee erityisesti naisia, jotka työskentelevät ulkoistetuissa toiminnoissa.

Naisille on myös myönnetty kuukautisvapaat, joita voisi periaatteessa pitää kaksi kertaa kuussa, mutta näitäkään ei pidetä irtisanomisen pelossa. Myös raskaus voi olla työssäkäyvälle naiselle ongelma: raskaana oleville naisille ei myönnetä vessa- tai lepotaukoja ja äitiyslomalta palaavaa voi odottaa irtisanominen. Lapsen saaneita naisia ei myöskään pidetä yhtä hyvinä työntekijöinä kuin miehiä, sillä työnantajat ajattelevat heidän olevan sitoutuneempia kotona oleviin lapsiinsa kuin työhönsä.

Indonesialaiset kotiapulaiset, joita Elikin edustaa, ovat erityisen haavoittuvassa asemassa: Moni kotiapulainen on myös yksinhuoltajaäiti, jolloin he kärsivät näistä Indonesian miehille rakennetun systeemin varjopuolista. Kotiapulaisten työnantajat myöskään harvoin maksavat työnantajan kustantamaa sosiaaliturvaa, jolloin kotiapulaiset jäävät valtion tarjoaman sosiaaliturvan piiriin. Monella ei myöskään ole virallista työsopimusta, saati sitten vapaapäiviä tai elämiseen riittävää palkkaa.

SASK tekee töitä Indonesiassa, jotta kaikki kotiapulaiset saisivat koulutusta oikeuksistaan, järjestäytyisivät ja pääsisivät osaksi sosiaaliturvaa. Tavoitteena on rakentaa useasta alueellisesta kotiapulaisten järjestöstä yksi kansallinen liitto. Koulutus keskittyy perusoikeuksiin, tasa-arvokysymyksiin, järjestäytymisen edistämiseen, neuvottelutaitoihin sekä vaikuttamistyöhön.

Jutun lähteinä on käytetty paikallisten naisten haastatteluja sekä kirjaa: Shaw, Barbour et al. 2018: Women’s Lives around the World: A Global Encyclopedia. 

Eli esiintyy vain etunimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. 

Juttua muokattu 2.3. kello 14:50: Lisätty tieto yksinhuoltajatalouksien määrästä. 

Juttua korjattu 17.3. kello 11:32: Korjattu tieto siitä, että naimattomilla miehillä olisi alempi veroprosentti. Naimattomilla miehillä ja naimattomilla naisilla on tismalleen sama veroprosentti. Prosentti muuttuu naimisiinmennessä. Korjattu myös tieto siitä, kuinka paljon naiset keskimäärin maksavat miehiä enemmän veroja. 

Aiheeseen liittyvää

Monet kotiapulaisena työskentelevät tytöt menettävät vapautensa

Lynn on yksi paikallisen kotiapulaisten liiton aktiiveista. Hän haluaa kantaa kortensa kekoon, jotta seuraavat sukupolvet eivät joutuisi kokemaan samaa. Manilan liepeilla Filippiineillä asuva Lynn tietää, miten

Lue lisää

SASKin työ vaikuttaa: Työsyrjintä väheni Sambiassa

SASKin työn vaikuttavuutta tutkittiin ensimmäistä kertaa tieteellisin menetelmin. Tutkimuksessa nousi esiin asioita, joihin järjestön hanketyöllä on ollut merkittävä vaikutus Sambiassa. Niitä olivat muun muassa syrjinnän

Lue lisää

Entinen ujo tyttö uskaltaa nykyään vaatia muillekin oikeuksia

SASKin työ kotiapulaisten oikeuksien puolesta jatkuu. Indonesiassa laki ei vielä tunnusta kotiapulaista edes työntekijäksi, mutta vahvojen naisten keskuudessa viriää silti päättäväinen halu puuttua epäkohtiin. Tavoitteena

Lue lisää