Köyhyyttä vastaan työelämän oikeuksia vahvistamalla?

Suuri suomalaisyhtiö tarkastutti äskettäin useita satoja kiinalaisia tehtaita, jotka tekevät tavaraa sen tuotevalikoimiin. Tulos: useampi kuin kahdeksan tehdasta kymmenestä rikkoi Kiinan työaikalakia ja palkkamääräyksiä muun muassa teettämällä laittoman pitkiä työpäiviä ja jättämällä maksamatta lailliset ylityökorvaukset tai osan palkasta.

Kiinassa työntekijöillä ei ole oikeutta järjestäytyä vapaasti. Ainoa sallittu ammattijärjestö on enemmän kiinnostunut hallitsevan puolueen valta-aseman pönkittämisestä kuin työntekijöiden oikeuksien puolustamisesta. Useissa muissa kehittyvissä maissa työläisten järjestäytyminen on lakitekstissä sallittu, mutta käytännössä estetty tai tehty monin tavoin vaikeaksi. Tuloksena on ihmisoikeuksien rikkomuksia, epäinhimillisiä työoloja ja nälkäpalkkoja, jotka eivät riitä perheen elättämiseen tai lasten koulunkäyntiin.

Myös tästä on kysymys, kun maailmanjärjestö YK määrittelee meille uusia kehitystavoitteita vuodesta 2015 eteenpäin. Post 2015 -agendan nimellä tunnetun kokonaisuuden valmistelu on käynnissä, ja tiukin kädenvääntö koskee nyt sitä, mitä nousee tärkeimpien tavoitteiden kärkijoukkoon ja mitä jää listan ulkopuolelle. Kuuluvatko työntekijöiden perusoikeudet yhteisten tavoitteiden kärkiryhmään? Ovatko ihmisarvoinen työ ja elämiseen riittävä palkka kestävä ja oikea tapa vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, kuten ammattiyhdistysliike on kautta historiansa viestittänyt?

Post 2015 -agendalle kootaan kansakuntien yhteiset tavoitteet, joita kohti ponnistelemalla maapallon on määrä seuraavan viidentoista vuoden aikana muuttua ihmisille ja luonnolle paremmaksi paikaksi elää. Edellisen, millennium-kauden tilinpäätöstä vielä tehdään. Iso osa sen kunnianhimoisista tavoitteista jäänee korkeintaan puolitiehen, mutta tuloksiakin syntyi siinä määrin, ettei kenelläkään ole syytä vähätellä etukäteen tätä uutta harjoitusta ontoksi paperiprojektiksi.

Uudet kehitystavoitteet on määrä saada kokoon syksyn 2015 aikana. Ne vaikuttavat erityisesti kehitysrahoitukseen ja kehitysyhteistyöhön mutta edellyttävät maailman mailta muitakin luonnonvarojen käyttöä ja yhteiskuntapolitiikkaa koskevia sitoumuksia.

Työelämän oikeudet ovat parhaillaan vahvasti sekä kansainvälisellä että kansallisella asialistalla. Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet ovat käsittelyssä useissa EU:n jäsenmaissa, myös Suomessa. Meillä on valittu vapaaehtoisten suositusten linja, Ranskassa sen sijaan pohditaan jo vakavissaan lainsäädäntöä, joka tekisi yritysten aiheuttamista ihmisoikeusrikkomuksista rangaistavaa toimintaa.

Työelämän oikeuksien nousu YK:n kehitysagendan kärkipaikoille antaisi merkittävän selkänojan oikeuksien puolesta kamppailevalle ammattiyhdistysliikkeelle. Ei siis ihme, että hankkeella on vaikutusvaltaiset vastustajansa. Niiden akseli ulottuu Yhdysvalloista Kiinaan.

Jukka Pääkkönen
Viestintäpäällikkö
SASK

Teksti on SASKin Työmaana maailma -lehden 2/2015 pääkirjoitus.
Lue koko lehti verkossa

Lue myös SASKin uutinen 10.6.2015: Kunnon työ YK:n maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi

Jaa artikkeli: