Yritysten vastuullisuutta koskeva sääntely eteni EU:ssa hienosti viime vuonna. Nyt komissio uhkaa vesittää sääntelyä, joka on jo käynnissä tai alkamassa jäsenmaissa. Esimerkiksi Suomi valmistelee juuri omaa yritysvastuulakiaan.
Yritysten vastuullisuus ei ole trendi, vaan se on tullut jäädäkseen. Viimeistään kahden vuoden päästä Suomessakin on laki, joka velvoittaa isot yritykset huolehtimaan ympäristöstä ja ihmisoikeuksista koko toimintaketjussaan.
Yritysten ihmisoikeuksia koskeva vastuullisuustyö ei ole tavoitteellista eikä vaikutusten kohteena olevia sidosryhmiä kuulla, kertoo Finnwatchin uusi raporttisarja.
Osa Etelä-Euroopan kasvistuotannon siirtotyöläisistä työskentelee ilman työsopimusta, asuu slummeissa ja joutuu pahimmillaan ihmiskaupan sekä seksuaalisen väkivallan uhreiksi. Harva uskaltaa puolustaa oikeuksiaan, sillä se johtaa työpaikan menettämiseen.
Yritysten yhteiskuntavastuu otti tänään ison harppauksen eteenpäin, kun myös Euroopan parlamentti hyväksyi yritysvastuudirektiivin. Se asettaa yrityksille velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia ja ympäristöä
Suomi aikoo olla äänestämättä EU:n yritysvastuudirektiivin puolesta, vaikka se on aiemmin sitä nimenomaan vaatinut. Päätös olisi erittäin haitallinen pakkotyön, lapsityön ja ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten lisääntyessä maailmassa, sanoo SASKin Janne Ronkainen.
Euroopan parlamentti hyväksyi tänään oman kantansa komission yritysvastuudirektiiviesitykseen. Kanta direktiiviin hyväksyttiin selvin äänin 366–225.
Turun Eurooppa-foorumissa pohdittiin elokuun lopulla, miten yritysten tulisi ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia ja kielteisiä ympäristövaikutuksia toiminnassaan sekä arvoketjuissaan YK:n ohjaaviin periaatteisiin perustuen. Ohjeet otetaan vakavasti, mutta vastuullisuus etenee hitaasti.
Mekon tai jalkapallon hankintaa harkitseva vastuullinen kuluttaja menee ensin valmistuttajan netisivuille, mutta tulos voi jäädä laihaksi. Vastuullisuuden selvittäminen vaatii hieman työtä.