Ilmastoneuvottelujen osalta kuluva vuosi on rahoituksen supervuosi. Maailman johtajien on sovittava uudesta yhteisestä ilmastorahoitustavoitteesta kasvattaen edellistä 100 miljardin dollarin sitoumusta. Järjestöt ovat huolissaan Suomen kunnianhimon tasosta.
Ilmasto-oikeudenmukaisuus vaatii, että maailman köyhin väestö huomioidaan ilmastotoimien viedessä työpaikkoja. ITUCin asiantuntija muistuttaa, että samat köyhät ihmiset kärsivät usein eniten myös hirmumyrskyistä ja energiapulasta.
Kansalaisjärjestöt vaativat, että kaikkien maiden, myös Suomen, on kiihdytettävä toimia 1,5 asteen kuumenemisrajan alapuolella pysymiseksi ja lopetettava fossiilisten polttoaineiden käyttö.
Suomalaiset kehitys-, ihmisoikeus- ja ympäristöjärjestöt toivovat YK:n ilmastokokoukselta Bonnissa edistystä fossiilisten polttoaineiden alasajossa sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaman eriarvoisuuden torjunnassa.
Ekologinen siirtymä on toteutettava oikeudenmukaisesti. Myös kehittyvien maiden työntekijöiden ääni pitää saada kuuluviin.
Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuneet rajoitustoimet varjostavat YK:n ilmastokokousta. Suomalaiset järjestöt painottavat, että osallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan ytimessä.
SASKissa aloitti joukko uusia ja ”uusvanhoja” työntekijöitä. Camilla Lohenoja ja Anna Perttula on nimitetty kansainvälisten asioiden asiantuntijoiksi. Laura Ventä palasi viestintäpäälliköksi.