SASKin työn vaikuttavuutta tutkittiin ensimmäistä kertaa tieteellisin menetelmin. Tutkimuksessa nousi esiin asioita, joihin järjestön hanketyöllä on ollut merkittävä vaikutus Sambiassa. Niitä olivat muun muassa syrjinnän väheneminen työpaikoilla sekä ammattiliiton maine toimijana.
Liitto nähdään myös tärkeänä viestintäkanavana työntekijöiden ja työnantajan välillä. Palkkausta koskevissa erimielisyyksissä SASKin hanketyön vaikutuspiirissä olleet työntekijät kääntyvät mieluiten ensisijaisesti ammattiliiton puoleen. Sen sijaan työaikakysymyksissä ollaan ensin yhteydessä työnantajaan.
Tutkimuksesta vastannut nykyinen Tampereen yliopiston tutkija Jukka Pirttilä on ilahtunut siitä, että SASK suhtautuu vakavasti toimintansa vaikuttavuuden mittaamiseen.
– Kunnianhimoista vaikuttavuustutkimusta tehdään Suomessa liian vähän. On hämmästyttävää, ettei edes kansainvälistä tutkimusta juuri löydy keinoista edistää säällisen työn agendaa työpaikoilla, vaikka tavoitetta pidetään niin tärkeänä maailmanlaajuisesti, Pirttilä toteaa.
Hyvät työmarkkinasuhteet myös työnantajan etu
Tutkimus vahvistaa oletusta siitä, että työpaikalla toimiva ammattiliitto on myös työnantajan etu – ei pelkästään työntekijän. Se osoitti, että luottamusmiesten koulutuksen jälkeen työntekijöiden käsitys liitosta hyvänä kanavana viestiä työnantajan näkemyksistä ja yrityksen strategiasta muuttui positiivisemmaksi.
SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen on tyytyväinen tuloksiin, vaikka ne osoittavat SASKin työn johtaneen merkittävään muutokseen vain joissakin kysymyksissä.
– Työmme ansiosta monessa asiassa nähtiin hienoista muutosta parempaan. Tässä tapauksessa parempia tuloksia saatiin hankkeen toissijaisissa tavoitteissa, jotka liittyvät ammattiliittojen rooliin toimijana.
Hankkeen alkuperäisessä ykköstavoitteessa eli työterveyden ja -turvallisuuden parantamisessa tulokset eivät olleet niin selkeitä. Syynä on todennäköisesti se, että jo hankkeen aikana sen painopiste siirtyi liiton vahvistamiseen toimijana.
– On melko tavallista, että hankkeen alettua todellisuus näyttää hieman erilaiselta kuin suunnitteluvaiheessa tai kehittyvän maan työmarkkinatilanne muuttuu niin nopeasti, että toimintaa täytyy hyvin pian suunnata uudelleen. Sambia on juuri tällainen haastava toimintaympäristö, Ronkainen toteaa.
Uraauurtavaa tutkimusta
Tällä uraauurtavalla tutkimuksella pyrittiin selvittämään, kuinka SASKin ja Rakennusliiton tukema luottamusmiesten koulutus vaikuttaa työntekijöiden, työnantajien ja ammattiliiton suhteisiin Sambian rakennusalalla.
Tutkimusmenetelmä oli satunnaistettu vertaileva koe, jossa tuloksia vertailtiin SASKin hankkeen vaikutuspiirissä olevien ihmisten ja verrokkiryhmän välillä sekä ennen SASKin hanketta että sen jälkeen. Näin pystyttiin ottamaan huomioon myös muutos, joka olisi tapahtunut hankkeesta huolimatta.
Tutkimus: How can one make work decent? Evidence from a trade-union led intervention in Zambia (Palkansaajien tutkimuslaitoksen työpapereita)
Tutkimuksessa tarkastellaan Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen (SASK) kehitysyhteistyöhankkeen vaikuttavuutta Sambiassa. Hankkeessa tuettiin ammattiliittojen toimintaa osassa sambialaisia yrityksiä aineistossa olevien muiden yritysten muodostaessa verrokkiryhmän. Hanke vähensi työpaikkasyrjintää ja lisäsi työntekijöiden luottamusta liittoihin, vaikkakin moniin muihin tarkasteltaviin tulemiin hankkeella ei ollut vaikutusta.
