Mitä yhteistä on suomalaisella ja Kaakkois- Aasialaisella sähköasentajalla tai lähihoitajalla? Ainakin kaikki haluavat palkan, jolla tulee toimeen – eikö niin? Ja jokainen haluaa päästä terveenä kotiin työpäivän jälkeen. Entä mahdollisuus liittyä ammattiliittoon ilman pelkoa potkuista tai pahoinpitelystä tai vielä pahemmasta?
Vuosina 2022–2025 Indonesiassa ja Filippiineillä toteutettu hanke Advancing Trade Union Rights in Indonesia and The Philippines (ammattiliittojen oikeuksien vahvistaminen Indonesiassa ja Filippiineillä) toi yhteen suomalaisia ja paikallisia ammattiliittoja puolustamaan työntekijöiden oikeuksia, vahvistamaan ammattiliittojen neuvotteluvoimaa sekä kehittämään oikeudenmukaisia ja saavutettavia julkisia palveluja.
Hankkeen taustalla olivat SASK, julkisten alojen maailmanlaajuinen ammattijärjestö PSI (Public Services International) sekä suomalaiset ammattiliitot JHL, Tehy ja Pro. Yhdessä ne tukivat paikallisia ammattiliittoja Indonesiassa ja Filippiineillä. Sähköalan, hoiva-alan ja julkisten palvelualojean ammattiliitot yhdistivät voimansa tukeakseen oman alansa työntekijöitä ja vahvistaakseen järjestäytymisoikeutta
Kun työntekijän oikeuksia ei voi pitää itsestäänselvyytenä
Filippiineillä ammattiliittoon kuuluminen ja työntekijöiden oikeuksien puolustaminen johtaa usein häirintään, uhkailuun tai väkivallan pelkoon – jopa kuolemaan. Ammattiyhdistysaktiiveja on vuosien ajan leimattu yhteiskunnan vihollisiksi niin sanotun punaleimaamisen eli red-taggingin kautta.
Kansainvälisen ay-liikkeen kattojärjestö ITUC onkin listannut Filippiinit toistuvasti maailman vaarallisimpien maiden joukkoon työntekijöille ja ammattiliittojen toiminnalle. Vuoden 2025 Global Rights Indexissä Filippiinit kuului jälleen maailman kymmenen pahimman maan joukkoon työntekijöiden oikeuksien näkökulmasta.
Samalla erityisesti terveydenhuollon työntekijät ovat kamppailleet matalien palkkojen, henkilöstöpulan ja raskaiden työolojen kanssa.
Indonesiassa työntekijöiden huolena oli niin sanottu Omnibus- eli Job Creation -laki, jonka ammattiliitot näkivät heikentävän työntekijöiden suojaa muun muassa ulkoistamisen, määräaikaisten työsuhteiden ja palkkasääntelyn osalta. Pitkän kampanjoinnin ja oikeustaistelun jälkeen työntekijäjärjestöt saavuttivat merkittäviä voittoja perustuslakituomioistuimessa, joka vahvisti työntekijöiden suojaa esimerkiksi minimipalkkojen, määräaikaisten työsuhteiden ja ulkoistamisen osalta.
Hankkeen aikana paikallisia ammattiliittoja tuettiin koulutuksessa, järjestäytymisessä, työehtoneuvotteluissa, lainsäädäntövaikuttamisessa ja oikeudellisessa työssä.
Tulokset näkyivät ihan konkreettisesti tavallisten työntekijöiden arjessa.
Vuonna 2024 Filippiinit teki ay-historiaa ratifioimalla ensimmäisenä Aasian maana ILO:n sopimuksen C190, joka velvoittaa ehkäisemään väkivaltaa ja häirintää työelämässä
Yksi merkittävimmistä saavutuksista, joita Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin tuettu hanke oli edesauttamassa, oli Filippiinien päätös ratifioida Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimus numero 190. Ratifiointikampanja ja sen edistäminen paikallisten liittojen koulutuksella ja lobbauksella oli hankkeen keskeisimpiä päätavoitteita Kaakkois-Aasiassa.
Sopimus velvoittaa torjumaan väkivaltaa ja häirintää työelämässä sekä vahvistamaan jokaisen oikeutta turvalliseen työympäristöön. Filippiineistä tuli ensimmäinen Aasian maa, joka ratifioi sopimuksen.
Kyse ei ole pienestä asiasta. Miljoonille työntekijöille ratifiointi tarkoittaa lupausta vahvemmasta suojelusta häirintää, väkivaltaa ja epäasiallista kohtelua vastaan työelämässä.
Samalla maassa edistettiin myös hoivatyöntekijöiden asemaa vahvistavaa lainsäädäntöä.
Indonesiassa työntekijät voittivat oikeudessa
Indonesiassa ammattiliitot kävivät vuosia kestänyttä kamppailua työntekijöiden oikeuksien puolesta.
Liitot onnistuivat saamaan useita työntekijöille tärkeitä ratkaisuja perustuslakituomioistuimesta. Tuomioistuin vahvisti työntekijöiden suojaa muun muassa minimipalkkojen, ulkoistamisen, määräaikaisten työsuhteiden ja irtisanomistilanteiden osalta.
Kyse ei ollut vain juridisista yksityiskohdista. Päätökset vaikuttavat miljoonien indonesialaisten työntekijöiden työehtoihin myös tulevaisuudessa.
Energia-alalla ay-liike näkyi myös kriisien keskellä
Yksi hankkeen monista vahvoista kumppaneista oli Indonesian valtiollisen sähköyhtiön työntekijöitä edustava SP PLN -liitto.
Hankkeen aikana liitto onnistui avaamaan yli vuosikymmenen jumissa olleen työehtosopimusprosessin ja neuvottelemaan uuden valtakunnallisen sopimuksen. Sopimus vahvisti kymmenientuhansien työntekijöiden asemaa energia-alalla.
Mutta ammattiliittojen merkitys näkyi myös muualla kuin neuvottelupöydissä.
Kun rankat tulvat iskivät Sumatralle, energia-alan työntekijät lähtivät nopeasti palauttamaan sähkönjakelua. He korjasivat vaurioituneita sähkölinjoja, pystyttivät uudelleen kaatuneita pylväitä ja auttoivat samalla kriisistä kärsineitä yhteisöjä.
Monelle suomalaiselle näky on tuttu. Myrskyn jälkeen sähköasentajat lähtevät töihin, jotta kodit, koulut, sairaalat ja vesihuolto saadaan jälleen toimimaan. Indonesiassa tehtävä on sama, mutta olosuhteet voivat olla huomattavasti vaikeammat.
Tilanne muistuttaa myös siitä, miksi ammattiliitot puhuvat jatkuvasti työturvallisuudesta.
Sähköverkkojen korjaaminen tulvien, myrskyjen ja muiden katastrofien keskellä on vaarallista työtä. Työntekijät altistuvat sähköiskuille, korkealla työskentelylle, sortumille, huonolle näkyvyydelle ja pitkille työvuoroille. Siksi turvalliset työmenetelmät, asianmukaiset varusteet, koulutus ja työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työpaikan turvallisuuskäytäntöihin ovat kirjaimellisesti elintärkeitä.
Hankkeessa tuettiin myös työntekijöiden mahdollisuuksia osallistua työterveyttä ja työturvallisuutta koskevaan päätöksentekoon omilla työpaikoillaan. Tämä on asia, jonka merkitys korostuu erityisesti aloilla, joilla virhe voi pahimmillaan maksaa ihmishengen.
Reilu siirtymä vihreään energiaan
Energia-alan työntekijät ovat myös ilmastonmuutoksen etulinjassa.
Kun maat siirtyvät fossiilisista polttoaineista puhtaampaan energiaan, työntekijöille herää kysymys: mitä tapahtuu työpaikoille?
Hankkeessa mukana olleet liitot kehittivät niin sanottua Public Pathway -mallia oikeudenmukaiseen energiasiirtymään. Sen lähtökohtana on, että ilmastotoimia tarvitaan, mutta niiden kustannuksia ei pidä sysätä työntekijöiden kannettavaksi.
Ajatuksena on, että energiamurros toteutetaan tavalla, joka turvaa työpaikat, osaamisen kehittämisen ja kansalaisten pääsyn kohtuuhintaisiin peruspalveluihin.
Vahvemmat liitot, vahvempi ääni työntekijöille
Lainsäädäntövoittojen lisäksi hankkeen tavoitteena oli vahvistaa ammattiliittojen toimintakykyä.
Indonesiassa ja Filippiineillä liitot kasvattivat jäsenmääräänsä, kouluttivat uusia aktiiveja ja tavoittivat uusia työntekijäryhmiä. Hankkeen tulosraporttien mukaan työehtosopimusten kattavuus sekä liittojen järjestäytymisvoima kasvoivat molemmissa maissa. Tuhannet työntekijät saivat parempaa edustusta työpaikoillaan.
Erityisesti nuorten työntekijöiden ja naisten osallistumista vahvistettiin. Hankkeessa koulutettiin uusia ay-aktiiveja ja tulevia johtajia, jotta työntekijöiden ääni kuuluu myös tulevina vuosina.
Se yhteistyö, jota toimiva talous tarvitsee
Suomessa on viime aikoina käyty paljon keskustelua siitä, pitäisikö kehitysyhteistyön sijaan puhua enemmän yhteistyöstä, kaupasta, investoinneista ja kumppanuuksista. Usein esitetään, että kehityksen moottorina ovat ennen kaikkea markkinat ja yritykset, eivät perinteiset kehityshankkeet.
Indonesian ja Filippiinien kokemukset osoittavat, että todellisuus ei ole aivan näin yksinkertainen.
Toimivat markkinat tarvitsevat toimivat pelisäännöt. Investoinnit tarvitsevat vakaita yhteiskuntia. Ja vakaat yhteiskunnat tarvitsevat työntekijöitä, jotka voivat järjestäytyä, neuvotella työehdoistaan ja puolustaa oikeuksiaan ilman pelkoa väkivallasta, syrjinnästä tai mielivaltaisesta kohtelusta.
Hankkeessa ei rakennettu tehtaita eikä myyty suomalaisia tuotteita. Sen sijaan tuettiin ammattiyhdistysliikettä, joka onnistui vaikuttamaan lakeihin, työehtosopimuksiin, työturvallisuuteen, julkisiin palveluihin ja työntekijöiden oikeuksiin. Nämä ovat juuri niitä instituutioita, joiden varaan myös Pohjoismaiden taloudellinen menestys on aikanaan rakentunut.
Ehkä kysymys ei siis ole kehitysyhteistyöstä vs. kaupasta. Pikemminkin kyse on siitä, millaisia yhteiskuntia rakennetaan. Ilman työntekijöiden oikeuksia, toimivia ammattiliittoja ja vahvoja julkisia instituutioita ei synny kestävää talouskasvua, houkuttelevaa investointiympäristöä tai laajemmin jaettua vaurautta ja uusia kestäviä markkinoita.
Tässä mielessä Indonesiassa ja Filippiineillä tehty työ ei ole vaihtoehto kaupalle tai taloudelliselle kehitykselle. Se on yksi niiden edellytyksistä. Samalla vähenee paine kilpailla heikommilla työehdoilla, matalammilla palkoilla tai työntekijöiden oikeuksien kustannuksella. Se hyödyttää myös suomalaisia työntekijöitä, koska kilpailu perustuu silloin enemmän osaamiseen, tuottavuuteen ja innovaatioihin kuin siihen, missä työntekijöiden oikeuksia voidaan polkea eniten.
Se on käytännön yhteistyötä, jolla rakennetaan vakaampia yhteiskuntia, reilumpia työmarkkinoita ja parempia edellytyksiä kestävälle talouskehitykselle. Samalla puolustetaan työntekijöiden ihmisarvoa, turvallisuutta ja oikeuksia riippumatta siitä, sijaitseeko työpaikka Helsingissä, Manilassa vai Sumatran tulva-alueella.
Teksti: Anton Hausen
Kuvat: PSI
Lahjoita parempi työelämä
Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:
