Indonesiassa hyväksyttiin keväällä 2026 kotitaloustyöntekijöiden suojelulaki, joka astui voimaan 30. huhtikuuta 2026. Laki tunnustaa kotitaloustyöntekijät ensimmäistä kertaa virallisesti työntekijöiksi ja takaa heille oikeudet muun muassa palkkaan, lepoon, sosiaaliturvaan ja turvallisiin työoloihin.
Lain hyväksyminen on historiallinen läpimurto. Sitä edelsi yli 20 vuoden kamppailu, jonka aikana kotitaloustyöntekijöiden oikeuksia ajanut JALAPRT-verkosto kumppaneineen kampanjoi, mobilisoi ja vaikutti päätöksentekoon.
SASK on ollut keskeinen tukija tässä työssä vuodesta 2018 lähtien. SASKin tuki on kanavoitu kansainvälisen kotitaloustyöntekijöiden kattojärjestön IDWF:n (International Domestic Workers Federation) kautta, ja sen avulla on vahvistettu JALAPRTin työtä Indonesiassa – järjestäytymistä, koulutusta ja vaikuttamistyötä sekä osallistumista lain valmisteluun.
Laki muuttaa perustavanlaatuisesti tilannetta, jossa kotitaloustyö on pitkään ollut epävirallista ja näkymätöntä työtä. Indonesiassa yli neljä miljoonaa kotitaloustyöntekijää on aiemmin jäänyt työelämän perusoikeuksien ulkopuolelle – usein ilman sopimuksia, sosiaaliturvaa tai suojaa väkivallalta.
Työn tulokset näkyivät käytännössä jo ennen lain voimaantuloa. Kun kotitaloustyöntekijät järjestäytyivät ja saivat koulutusta, he pystyivät neuvottelemaan parempia työehtoja suoraan työnantajiensa kanssa.
Monet ovat saaneet kirjallisia työsopimuksia, viikoittaisia vapaapäiviä ja kohtuullisempia työaikoja. Lisäksi suuri osa järjestäytyneistä työntekijöistä on päässyt sosiaaliturvan piiriin, usein työnantajan maksamilla maksuilla.
Lita Anggraini on ollut muutoksen keskiössä
JALAPRTin kansallinen koordinaattori Lita Anggraini näkee muutoksen konkreettisena työntekijöiden arjessa:
-Kotitaloustyöntekijöillä on nyt pääsy sosiaali- ja terveydenhuoltoon, lepoon ja turvalliseen työympäristöön. Meillä on nyt oikeudellinen varmuus.
Anggraini on yksi keskeisistä hahmoista kotitaloustyöntekijöiden oikeuksien edistämisessä Indonesiassa. Hän aloitti aktivistina jo vuonna 1997 opiskeluaikanaanYogyakartassa, jossa hän osallistui naisten oikeuksia ajavaan toimintaan ja keskittyi kotitaloustyöntekijöiden asemaan. Nykyisessä roolissaan JALAPRTin kansallisena koordinaattorina hän on johtanut järjestön vaikuttamistyötä, organisoinut työntekijöitä eri puolille maata ja ollut suoraan mukana kotitaloustyöntekijöiden lain valmistelussa.
-Olemme lobanneet ja vaikuttaneet joka päivä, rakentaneet suhteita päättäjiin ja koonneet laajoja liittoumia, jotta laki saatiin hyväksyttyä.
Anggrainin mukaan lain merkitystä kuvaa se, millaisessa asemassa työntekijät ovat aiemmin olleet::
-Ilman lakia kotitaloustyöntekijöillä ei ollut minkäänlaista suojaa.
Hän korostaa myös SASKin roolia työn mahdollistajana:
-SASK on ollut pääasiallinen tukijamme kaikessa toiminnassa – vaikuttamistyössä, koulutuksessa ja järjestäytymisessä sekä lain valmistelussa.
Järjestäytyminen ja koulutus loivat pohjan muutokselle
Kotitaloustyöntekijöiden oma järjestäytyminen on ollut muutoksen perusta.
JALAPRT on kasvanut laajaksi verkostoksi, joka kokoaa yhteen tuhansia työntekijöitä eri puolilta Indonesiaa. Sen jäsenmäärä on noussut noin 14 800:aan, ja koulutukset ovat vahvistaneet työntekijöiden kykyä neuvotella työehdoistaan ja puolustaa oikeuksiaan.
Keskeinen työkalu on ollut Domestic Workers School -malli, jossa työntekijät kouluttavat toisiaan ja rakentavat omaa johtajuuttaan.
Tämä on ollut ratkaisevaa myös poliittisen muutoksen kannalta: työntekijät eivät ole enää vain työn kohteita vaan aktiivisia toimijoita, jotka vaikuttavat itse oikeuksiinsa.
Vaikuttamistyö toi läpimurron politiikassa
Lain syntyminen on seurausta pitkäjänteisestä ja monitasoisesta vaikuttamistyöstä.
JALAPRT ja sen liittolaiset ovat järjestäneet vuosien aikana satoja kampanjoita, mielenosoituksia ja poliittisia keskusteluja sekä tehneet laajaa mediatyötä.
Koalitio, johon kuuluu ammattiliittoja, kansalaisjärjestöjä, tutkijoita ja muita toimijoita, on painostanut päättäjiä ja pitänyt lakia esillä yli kaksi vuosikymmentä.
Tämä johti lopulta siihen, että laki eteni poliittisessa päätöksenteossa pitkän jumituksen jälkeen ja hyväksyttiin.
Työ jatkuu lain toimeenpanossa
Lain hyväksyminen on vasta ensimmäinen askel.
Lain käytännön vaikutukset riippuvat nyt toimeenpanosta: tarvitaan tarkemmat säännökset esimerkiksi palkoista, työajoista ja valvonnasta sekä toimivat mekanismit oikeuksien turvaamiseksi.
-Tarvitsemme laajaa tiedottamista, koulutusta ja toimeenpanosäädöksiä, jotta oikeudet toteutuvat käytännössä, Anggraini sanoo.
Muutos on myös kulttuurinen:
-Paradigmojen ja kulttuurin muuttaminen ei tapahdu yhdessä yössä.
Silti merkitys on historiallinen – ensimmäistä kertaa kotitaloustyöntekijät on tunnustettu työntekijöiksi, joilla on oikeudet.
-Nyt kotitaloustyöntekijöillä on oikeus vaatia parempaa, Anggraini toteaa.
SASKin tukema työ osoittaa, että pitkäjänteinen järjestäytyminen ja vaikuttamistyö voivat muuttaa vuosikymmenten epäoikeudenmukaisuuden – sekä laissa että ihmisten arjessa.
Lahjoita parempi työelämä
Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:
