Työelämän syrjinnällä on vaikutuksia yksilön mahdollisuuksiin toteuttaa itseään ja edetä työelämässä, mutta sillä on tämän lisäksi myös valtavia vaikutuksia mahdollisuuksiin toimia yhteiskunnassa. Syrjintä lisää sosiaalisia jännitteitä sekä ylläpitää eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Valitettavan usein syrjintä on hyvin syvällä yhteiskunnan rakenteissa, eikä näitä sortavia rakenteita välttämättä edes tiedosteta tai tunnusteta yleisesti.
Syrjintää ilmenee monenlaisissa tilanteissa. Maailmanlaajuisesti vain muutama prosentti vammaisista ihmisistä pääsee perusopetukseen ja vielä harvempi heistä valmistuu ammattiin tai suorittaa päättötutkinnon. Etninen tausta saattaa aiheuttaa syrjintää: esimerkiksi Boliviassa alkuperäiskansoja edustavan työntekijän palkka on vain noin 34% valtaväestön palkkatasosta. Palkkatasa-arvo on ongelma myös suomalaisessa yhteiskunnassa. Indonesiassa naimisissa oleva nainen taas maksaa palkastaan noin 20% enemmän veroja kuin mies, sillä maassa miehet saavat verohelpotuksia. Esimerkit eivät valitettavasti lopu tähän.
Mitä syrjinnän kitkemiseksi sitten voidaan tehdä? Tarvitsemme moninaisuutta päättäviin elimiin kaikilla yhteiskunnan ja työelämän tasoilla. Vähemmistöjen asiat otetaan paremmin huomioon, kun asioista on päättämässä myös vähemmistöjen edustajia. Koulutus lisää tietoutta omista oikeuksista sekä etuoikeuksista. Asioiden esillä pitäminen on tärkeää, jotta syrjivät ja sortavat rakenteet eivät jää tiedostamattomiksi tavoiksi ja perinteiksi, joita ei kyseenalaisteta.
Ammattiliitot ympäri maailmaa taistelevat jatkuvasti yhteiskunnan ja työelämän syrjiviä rakenteita vastaan. Liittojen on oltava rohkeita ja toimittava suunnannäyttäjinä. Yksi merkittävä askel eteenpäin voisi olla, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoasioiden huomioiminen korostuu tulevaisuudessa myös työehtosopimuksissa. On myös muistettava, että koska syrjintä on globaali ongelma, tarvitsemme sen kitkemiseksi kansainvälistä yhteistyötä ja tukea. Yhteistyöllä voimme rakentaa kestäviä, syrjimättömiä uusia toimintamalleja, jotka hyödyttävät kaikkia. Syrjivät rakenteet eivät ole kenenkään etu.
Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK on suomalainen työelämän ihmisoikeusjärjestö. Suurin osa SASKin hankkeista keskittyy siihen, että kaikki olisivat tasa-arvoisia työpaikoillaan ja yhteiskunnassa. Tutustu SASKin käynnissä olevaan Saman arvoinen -kampanjaan osoitteessa https://www.sask.fi/samanarvoinen/.
Kirjoittaja on SASKin vapaaehtoistoiminnan asiantuntija.
Kirjoitus on julkaistu alun perin Akavan erityisalojen sivuilla 17.11.
