Yritysvastuun tulisi keskittyä yritysten ydintoimintaan

SASK, Reilu kauppa ry ja Eettisen kaupan puolesta ry käynnistivät kampanjan, jonka tavoitteena on kiinnittää huomiota yritysten tuotantoketjujen läpinäkyvyyteen.

– Yritysten tulee tuntea ketjunsa, sillä se on vastuullisen yritystoiminnan ensiaskel. Vasta sen jälkeen yritys voi alkaa kartoittaa oman tuotantonsa ihmisoikeusongelmia ja alkaa tehdä töitä niiden korjaamiseksi, korostaa Reilu kauppa ry:n vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi.

Tunneketjusi-kampanjan haaste on suunnattu suomalaisille tekstiili- ja elintarvikealan yrityksille. Vastuullisesti tuotettua ruokaa ja tekstiilejä toivova kuluttaja on tervetullut allekirjoittamaan haasteen.

SASKin viestintäpäällikkö Laura Ventä kannustaa kaikkia vastuullisesta kuluttamisesta ja työnekijöiden oikeuksista kiinnostuneita mukaan haastamaan yrityksiä.

– Moni yritys tarvitsee pientä painostusta asiakkailtaan, ennen kuin vastuullisuusasiat asetetaan riittävän korkealle tärkeysjärjestyksessä ja asioita alkaa todella tapahtua, Ventä muistuttaa.

Liian vähän tietoa tarjolla

Tunnetut yritykset maailmalla ja Suomessa ovat ottaneet näkyvästi kantaa esimerkiksi maahanmuutto-, ilmasto- ja seksuaalivähemmistökysymyksiin. Yhteiskunnallisiin keskusteluihin osallistumisen rinnalla on tärkeää, että yritykset pitävät huolta omista tuotantoketjuistaan.

– Tekstiilialan yritys saattaa tietää, missä tuotteet on ommeltu, mutta harvoin tietää sitä, mistä raaka-aineet tulevat. Elintarvikealan yritys muistaa pitää huolen, että lopputuote on hyvä ja turvallinen, mutta tuotanto-olosuhteiden hyvyydestä ja turvallisuudesta kerrotaan vähän, Tytti Nahi toteaa.

– Noin 25 miljoonan ihmisen tiedetään olevan pakkotyössä ja noin 152 miljoonaa lasta tekee terveydelleen tai koulunkäynnilleen haitallista työtä. Nämä eivät ole meistä irrallisia lukuja, sillä meidän vaatteemme ja ruokamme ovat usein heidän työnsä tulosta, Nahi jatkaa.

Vastuullisuus on enemmän kuin markkinointitermi

Kasvava joukko yrityksiä tekee töitä vastuullisuutensa eteen. Ne kartoittavat tuotteiden alkuperää, käyttävät vastuullisuussertifioituja raaka-aineita ja tekevät yhteistyötä ammattiliittojen kanssa.

Silti vaaditaan vielä paljon työtä. Vaatevallankumous-kampanjan keräämien tietojen mukaan maailman sadasta suurimmasta vaatemerkistä 32 julkistaa tehtaansa, 14 antaa tietoa tehtaiden alihankkijoista, mutta yksikään ei julkaise raaka-aineidensa lähteitä. Yhteensä 34 merkkiä on sitoutunut maksamaan elämiseen riittäviä palkkoja, mutta vain neljä brändiä raportoi edistyneensä palkkojen parantamisessa.

Elintarvikealan yrityksillä ei ole yhtään puhtaammat paperit. Finnwatch– ja SOMO-yritysvastuujärjestöjen tutkimukset ovat viime vuosina löytäneet lapsityötä, pakkotyötä, laittoman matalia palkkoja ja muita vakavia työ- ja ihmisoikeuksien loukkauksia esimerkiksi kahvin, teen, ananasmehun, sokerin, palmuöljyn, broilerin ja tonnikalan tuotannosta.

YK velvoittaa kunnioittamaan ihmisoikeuksia

Kansainvälisesti yritysten vastuu työ- ja ihmisoikeuksista on selkiytynyt viimeisen vuosikymmenen sisällä. YK:ssa on sovittu Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet (pdf), joiden mukaan yritysten pitää tunnustaa julkisesti, että niillä on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia. Lisäksi niiden tulee kartoittaa oman toimintansa ja tuotantoketjujensa ihmisoikeusongelmat, minimoida ja korjata ne sekä raportoida julkisesti suurimmat ongelmansa ja edistyksensä niiden korjaamiseksi.

Kampanja jatkuu lokakuuhun asti. Yrityksiltä kerätään vastauksia haasteeseen ja kampanjan järjestäjät julkistavat lopputuloksen Reilun kaupan viikolla 22.–28. lokakuuta.

Tee päivän hyvä työ ja allekirjoita haaste!

Lisätietoja

Viestintäpäällikkö Laura Ventä, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, 044 024 1275
Vastuullisuuspäällikkö Tytti Nahi, Reilu kauppa ry, 040 772 4247
Toiminnanjohtaja Lotta Staffans, Eettisen kaupan puolesta ry, 040 573 0806

Jaa artikkeli: