Rakkaudesta lajiin muttei ihmisoikeuksiin

Urheilun etiikka on vaikea laji. Koko sanapari on ainakin urheilupomolle ja ex-jalkapalloilijalle outo yhdistelmä. Tämä selviää kommenteista, joita he heittelevät tilanteessa, jossa korruption ryvettämä ja työntekijöiden ihmisoikeuksia ylenkatsova Qatar isännöi urheilukisoja toisensa perään.
Rikas Qatar rakennuttaa urheilukisoja varten stadioneita, joiden työmailla ahkeroivien siirtotyöläisten olot eivät siedä päivänvaloa. Voiko urheilun pitää erillään ihmisoikeuksista?

Qatarin Doha on varsinainen urheilun mekka. Parhaillaan siellä kisataan yleisurheilun MM-titteleistä, koska rikas maa lupasi kansainväliselle yleisurheiluliitolle IAAF:lle 30 miljoonan dollarin sponsorituen.

Kansainvälisen jalkapalloliiton FIFAn päätös myöntää jalkapallon MM-kisat Qatarille on tuomittu maailmalla laajasti.

Litti kehuu Qataria ja ottaa kantaa vain ”urheilullisesta” näkökulmasta

Jalkapallolegenda Jari Litmanen innostui hiljattain kehumaan vuonna 2022 toteutuvia MM-jalkapallokisoja. Vuolaita kiitoksia ropisi kisat järjestävälle Qatarille, jonka välinpitämättömyys esimerkiksi stadionien rakennustyömailla jo vuosia esiintyneille ihmioikeusrikkomuksille on ollut koko maailman todettavissa. Maassa kukoistaa myös korruptio.

Kohuhan Litmasen suitsutuksista nousi. Useat urheilutoimittajat sekä esimerkiksi Ihmisoikeusliiton toiminnanjohtaja ottivat niihin kantaa. Toimittaja Juha Kanerva uumoili Aamu-tv:n Jälkihiki-osuudessa, että Litmanen on ostettu MM-kisahankkeen tueksi lausumaan niin sanottuja hyväntahtoisen hölmön kommentteja.

”Jos Litmasesta ei ollut tuomitsemaan Qatarin kisoja, olisi ollut edes hiljaa”, totesi puolestaan Mikko Gynther Iltalehden kolumnissaan.

Litmanen vastasi tiedotteella, jossa kielsi kaikki kytkökset suomalaisyrityksen järjestämällä matkallaan ja totesi:

Otan vain ja ainoastaan kantaa pelaajien ja joukkueen, urheilullisesta, näkökulmasta. Mihinkään muuhun en ottanut Qatarissa tekemässäni haastattelussa tai muutenkaan kantaa, suuntaan tai toiseen. Enkä tee sitä nytkään.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kiirehti perään ilmoittamaan, että Litmanen kommentoi asiaa yksityishenkilönä, eikä Palloliitto kommentoi näitä kommentteja. Litmanen on toiminut Palloliiton leivissä muun muassa neuvonantajan tittelillä. Ilta-Sanomien haastattelema Lahti toivoo, että ”asiat osataan pitää erillään”.

Ari Lahti viittasi lausunnoissaan myös alkuvuoteen, jolloin hän itse joutui kohun keskelle kommentoituaan jalkapalloilija Riku Riskin päätöstä jättäytyä pois Qatariin suuntautuvalta harjoitusleiriltä.

Tammikuussa 2020 on taas harjoitusleiri, jonka järjestämispaikkaa ei ole vielä lyöty lukkoon. Ari Lahden mukaan Qatar on yksi vaihtoehto muiden joukossa.

Nyt on siis hyvä hetki palauttaa mieliin, mitkä asiat Palloliiton puheenjohtaja halusi pitää visusti toisistaan erillään viime tammikuussa.

”Ehkä pitäisin tämän asian erillään ihmisoikeusasioista”

Suomen miesten jalkapallomaajoukkue järjesti vuoden 2019 alussa harjoitusleirin Qatarissa. Suomen Palloliitto päätyi kovan arvostelun kohteeksi heti, kun matka viime marraskuussa julkistettiin.

Palloliitto puolusteli matkakohdetta sillä, että leiriläisten mukana liitto lähetti myös delegaation tutustumaan Qatarin ihmisoikeustilanteeseen. Arvostelijoiden mielestä on kuitenkin eettisesti kyseenalaista hyötyä hyvistä harjoitusolosuhteista, jos samalla yrittää kritisoida maan ihmisoikeustilannetta.

Leirille oli valittu pelaajia pääosin Veikkausliigasta ja pohjoismaisista sarjoista. Se merkitsi monelle harvinaista mahdollisuutta päästä mukaan maajoukkuetoimintaan.

Yksi mukaan valituista oli hyökkääjä Riku Riski. Hän päätti kuitenkin olla lähtemättä Qatariin, vaikka se olisi ollut tärkeä paikkaa antaa näyttöjä kevään EM-karsintoja silmällä pitäen.

”Sain kutsun, ja sen jälkeen keskustelin asiasta joukkueenjohtajan ja päävalmentajan kanssa. Syynä päätökseeni olivat eettiset syyt ja arvot, joiden mukaan halusin toimia ja pitää niistä kiinni. Mielestäni se oli tärkeätä”, Riski perusteli päätöstään.

Edellisenä päivänä Ari Lahti lausui YLEn verkkouutisessa, että Riskin päätös ”tuntuu hassulta”. Lahden mukaan matkalla pyritään nimenomaan tuomaan esille liiton huoli Qatarin ihmisoikeustilanteesta. Lahti harmitteli, että maajoukkuevierailu oli joutunut kielteiseen valoon, ja totesi, että seuraavaa leiripaikkaa täytyy miettiä. Paikka voi olla Qatar tai joku muu.

”Mutta ehkä pitäisin tämän asian erillään ihmisoikeusasioista.”

Palloliiton viesti ei ehkä välittynyt

Riku Riskin päätös jättää leiri väliin sai laajaa julkisuutta maailmalla. Saksalaislehti Der Spiegel totesi, että Bayern München järjestää säännöllisesti leirejä Qatarissa.

Palloliitto vastasi nettisivulla julkaistulla tiedotteella:

”Viestimme Qatarissa on selvä – emme hyväksy siirtotyöläisten ihmis- ja työoikeuksien rikkomuksia. Qatarin viranomaisten sekä kisajärjestäjien vastuulla on huomioida työläisten ihmisoikeudet ja varmistua työntekijöiden turvallisista työskentelyolosuhteista”, tiedote julisti.

Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti ja Qatarin jalkapalloliiton puhenjohtaja Sheikh Hamad bin Al Than poseerasivat Twitter-kuvassa alkuvuodesta.

Siviilissä sijoituspankkiirina toimiva Lahti päätyi kuitenkin irvileukojen hampaisiin samaan aikaan sosiaalisessa mediassa julki tulleen kuvan takia. Kuvassa Lahti kättelee leveästi hymyillen Qatarin jalkapalloliiton puheenjohtajan Sheikh Hamad bin Al Thanin kanssa.

”Ari Lahti antaa kunnolla runtua Qatarin jalkapalloliiton pomolle”, kuvan ja tiedotteen välistä ristiriitaa irvittiin Twitterissä.

SASKin toiminnan­johtaja Janne Ronkainen kommentoi tammikuista kohua SASKin Työmaana maailma -lehdessä näin:

”Jalkapallo on kansainväliselle ay-liikeelle ja kansalaisjärjestöille hyvä vipuvarsi, jolla esimerkiksi työntekijöiden oikeuksia on pystytty parantamaan.
Suomen Palloliitto elää kuitenkin vanhassa maailmassa. Jotta se osoittaisi ymmärtävänsä globaaleja ongelmia ja oman vastuunsa, toiminnan on oltava eettisesti kestävää.

Riku Riskin jättäytyminen oli tyylikäs teko, jolla saattaa olla arvaamattoman suuret seuraukset, jos vastaavia tulee lisää.”

Teksti: Janne Hulkkonen ja Sini Saaritsa

Juttu pohjautuu Työmaana maailma -lehdessä viime keväänä julkaistuun juttuun.

Jaa artikkeli: