Kunnioitusta pikaruokaloiden nuorille

Monikin asia 27-vuotiaan Joanna Bernice Coronacionin taustassa viittasi siihen, että hänestä saattaisi tulla ihmisoikeuksien puolustaja. Silti, kun setä jossain vaiheessa uumoili, että sinusta tulee vielä liittoaktiivi, oli tytön jyrkkä vastaus ”ei”. Nicen äiti sai hänet liittymään maanomistukseen liittyvään kansalaistoimintaan perinteisellä kiristysmetodilla: ”Tulet mukaan, jos rakastat minua”.

Nyt Nice työskentelee Filippiiniläisen keskusjärjestön SENTRON jäsenhankkijana. Kiinnostus toimia ammattiliitossa heräsi hänen työskennellessään 19-vuotiaana pikaruokaketjun kassalla, ja nyt hän hankkii jäseniä juuri pikaruokaketjujen työntekijöiden keskuudessa. Hankkeen nimi on Respect Fast Food Workers tai lyhyemmin vain Respect – Kunnioita.

Nicen kokkina Japanissa työskennellyt isä menetti työnsä, jolloin hänen täytyi vanhimpana tyttärenä osallistua perheen elättämiseen. Hän opiskeli korkeakoulussa psykologiaa 12-tuntisia päiviä ja teki niiden päälle työvuoroa ison pikaruokaketjun Jollibeen kassalla.

Kassavaje omasta pussista

Sattui asioita, jotka avasivat nuoren naisen silmät filippiniläisen työelämän vähemmän reiluille puolille. Joskus kassasta puuttui noin 40 pesoa (80 senttiä), mikä hänellä oli varattuna kotimatkan maksamiseen. Se piti kuitenkin luovuttaa työnantajalle ja matkustaa sitten kotiin miten parhaiten taisi, joskus kävellen. Ennen kaikkea naista alkoi syödä filippiiniläiseen työkulttuuriin kuuluva ilmainen työnteko. On tavallista, että työntekijä jää vuoronsa jälkeen laskemaan kassan tai siivoamaan keittiön, ja siitä ei makseta. Tuntipalkka on esimerkiksi MacDonald’sissa euron. Sillä saa tavallisen hampurilaisen.

– Olemme laskeneet hankkeessamme, että suuri työnantaja säästää eli varastaa työntekijöiltä kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Rahan lisäksi työnantaja näpistää nuorten työntekijöiden elämästä, Nice sanoo.

Filippiineillä on paha nuorisotyöttömyys. 15–30-vuotiaiden keskuudessa se on jopa 50 prosenttia. Työpaikkoihin, vaikka huonoihinkin, on helppo saada nuoria, jotka eivät tiedä oikeuksistaan. Ala on kuitenkin suuri työllistäjä: pelkästään McDonald’silla on Filippiineillä 13 000 työntekijää. Ravintolat käyttävät paljon vuokrahenkilöstöä, mikä vaikeuttaa työntekijöiden järjestämistä.

Maailma muuttuu elämä kerrallaan

Nice on nuorten parissa elementissään. Hän on työskennellyt SENTROssa ja sen edeltäjässä APL:ssä nyt kahdeksan vuotta eikä voisi olla tyytyväisempi.

– Työni ei edes tunnu työltä! hän huudahtaa.

Nuorempana, kun isällä oli vielä työpaikka ja perheellä meni hyvin, Nice unelmoi rikkauksista. Siitä että olisi varaa ostaa jääkaapit täyteen ruokaa – jopa asemasta yritysjohtajana, jolla olisi henkivartijoita. Kun hänet valittiin APL:n nuoriso-organisaattoriksi, näkökulma ja koko elämä muuttui.

– Unelmani muuttuivat suuremmiksi. Toivon edelleen hyviä oltavia perheelleni, mutta nyt haluan muuttaa yhteiskuntaa. Ainakin muutan elämiä, jotka tulevat muuttamaan maailmaa.

Haaveissa on psykologiaopintojen jälkeen tutkinto kasvatustieteessä. Mahdollisesti erityisopettajan työ, sillä Nicen 13-vuotias veli on erityislapsi.

Muiden mukana hyiseen järveen

Työ ay-liikkeessä on Nicen mukaan muuttanut häntä muutenkin paljon. On vaikea uskoa, että innostava puhuja ja eläväinen esiintyjä olisi joskus ollut introvertti. SASKin Kunnon työn lähettiläiden koulutusviikonloppuna hän heittäytyy alasti viisiasteiseen Sääksjärveen siinä kuin muutkin saunojat.

– Ennen en ollut kiinnostunut muista maista. Ajattelin, että miksi minun pitäisi lähteä pois Filippiineiltä. Mutta kun työni on vienyt minua ulkomaille, olen alkanut ymmärtää, että olemme todella kaikki ”maailmassa töissä” ja voimme saavuttaa tuloksia vain yhdessä.

Tuloksiin Nice ja Respect-hanke pyrkii kouluttamalla nuorista ay-johtajia ja nostamalla ihmisten tietoisuutta esimerkiksi ilmaistyöstä. Filippiineillä on ensi vuonna parlamenttivaalit, joissa hanke pyrkii tekemään ilmaistyöstä kansallisen kysymyksen.

Vuoden ikäinen hanke on onnistunut saamaan mukaan reilut 50 jäsentä, joista toivottavasti tulee nuoria ay-johtajia. Jokainen mukanaolija on sitoutunut tuomaan joka kolmas kuukausi pidettävään ”happy camp” -kokoukseen yhden uuden potentiaalisen aktiivin.

– Voit olla hyvä johtaja vain, jos koulutat itseäsi parempia johtajia, Nice summaa.

SASK on tukenut Nicen työnantajan SENTRO-keskusjärjestön perustamista ja tekee edelleen yhteistyötä järjestön kanssa Filippiinien työelämän kehittämiseksi.

Juttu on julkaistu SASKin Työmaana maailma -lehdessä 4/2015.

Anna Berghäll
Kuva: Susa Junnola

Jaa artikkeli: