Z-sukupolvi syöksi Nepalin poliittiseen kriisiin

Nepal astui uuteen perustuslaillisen ja poliittisen kriisin aikakauteen, kun turhautuneiden, Z-sukupolveksi kutsuttujen nuorten mielenosoitukset johtivat pääministeri Sharma Olin eroon syyskuun toisella viikolla.
Nepalin hallinnollinen keskus, Singha Durbarin palatsi, palaa. Aukiolla näkyy mielenosoittajia.
Mielenosoittajat sytyttivät tuleen Nepalin hallinnollisen keskuksen, Singha Durbarin palatsin. Se oli yksi lukuisista sytytetyistä valtion rakennuksista. Kuva: Barsha Shah/IPS

Mielenosoitukset alkoivat, kun hallitus kielsi suurimman osan sosiaalisesta mediasta. Kielto oli kuitenkin vain viimeinen pisara, sillä Nepalia riivaavat paha nuorisotyöttömyys, nepotismi ja korruptio.

Z-sukupolven eli noin 13–28-vuotiaiden vaikuttajat ottivat somekiellon jälkeen sukkelasti tehokäyttöön jäljelle jääneet mediat ja kutsuivat TikTokin ja Redditin välityksellä ihmisiä mielenosoituksiin. Protestit alkoivat rauhanomaisina, mutta riistäytyivät väkivaltaisiksi. Jotkut mielenosoittajat syyttävät siitä hallinnon provokaattoreita.

Maanantaina mielenosoittajat näyttivät voimaansa kaduilla ja hallitus vastasi väkivallalla. Vähintään 19 protestoijaa tapettiin. Tiistaina mielenosoittajat tunkeutuivat parlamenttirakennukseen ja sytyttivät sen tuleen ja pääministeri erosi. Nepal ajautui syvään epävarmuuden tilaan.

Tiistaina poltettiin myös lukuisia valtion virasto- ja oikeustaloja, samoin poliittisten johtajien kotitaloja.

Kutsu neuvottelupöytään

Kun pääministeri oli esittänyt erokirjeensä presidentti Ramchandra Paudelille, presidentti kehotti mielenosoittajia etsimään rauhanomaista ratkaisua yhteistyössä hallinnon kanssa.

– Demokratiassa kansalaisten esittämät vaatimukset voidaan ratkaista dialogilla, myös Z-sukupolven edustajien kanssa, Paudel sanoi ja kutsui nuoret keskustelemaan kanssaan.

Kathmandun pormestari Balen Shah niin ikään kannusti protestoijia lopettamaan julkisen omaisuuden tuhoamisen ja siirtymään neuvottelupöytään.

– Hyvä Z-sukupolvi, maa on teidän käsissänne, te tulette sen rakentamaan. Kaikki mikä nyt tuhotaan, on meidän; palatkaa jo kotiin, mahdollisena uutena kansanjohtajana nähty 35-vuotias Shah kirjoitti tiistai-iltana Instagrammissa.

Myös armeijan johto kehotti mielenosoittajia ryhtymään keskusteluihin presidentin kanssa. Nuoret ilmeisesti neuvottelevat myös armeijan kanssa, sillä se on yksi maan harvoja kansan luottamusta nauttivia instituutioita. Nepalissa sotilaat eivät ole koskaan kaapanneet valtaa.

Tuttu epävakaus jatkuu

Kansainväliset järjestöt, kuten YK, ilmaisivat syvän huolensa kuolonuhreista ja aineellisista tuhoista. YK:n ihmisoikeusjohtaja Volker Türk vetosi turvallisuusjoukkoihin ja mielenosoittajiin, jotta nämä pysäyttäisivät kriisikierteen.

– Väkivalta ei ole ratkaisu. Vuoropuhelu on paras ja ainoa tapa vastata nepalilaisten huoliin. On tärkeää, että nuorten ihmisten ääntä kuunnellaan, Türk sanoi.

Türk ja YK:n pääsihteerin tiedottaja Stéphane Dujarric kehottivat viranomaisia noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeussääntöjä ja välttämään väkivaltaa. Mielenosoittajia puolestaan kehotettiin osoittamaan mieltään rauhanomaisesti ja välttämään kiinteän omaisuuden tuhoamista.

Nepal on tunnettu poliittisesta epävakaudestaan. Pitkään jatkuneiden mielenosoitusten ja vuosikymmenen mittaisen, maolaisten voittaman sisällissodan päätteeksi maa luopui monarkiasta vuonna 2008 ja muuntui tasavallaksi. Vuonna 2015 se sai uuden perustuslain. Vuosikymmentä myöhemmin Nepal on jälleen maan perusteita horjuttavassa poliittisessa kriisissä.

Ammattiliitot ovat demokratian aikana onnistuneet kasvattamaan vaikuttavuuttaan nepalilaisessa yhteiskunnassa ja pystyneet parantamaan yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta sekä työntekijöiden asemaa – muun muassa SASKin tuen avulla. Ne ovat yleisesti demokratian ja sananvapauden puolella, mutta viime viikon mielenosoituksissa ne eivät ole osallisia. Monien ammattiliittojen toimistot joutuivat hyökkäysten kohteeksi, niiden joukossa SASKin kumppanit, rakennusalan liitot CUPPEC ja ANCWU.

IPS – Tanka Dhakal
Viimeinen kappale: SASK, Laura Ventä

Jaa artikkeli: