
Globaalissa etelässä vain 10–20 prosenttia työikäisistä vammaisista ihmisistä osallistuu työelämään. Kuulostaako vähäiseltä? Ehkä, mutta Suomessa tilanne on lähes yhtä huono: työelämässä mukana on 20 prosenttia vammaisista työikäisistä. Euroopassa keskimäärin tilanne on paljon parempi – puolet osallistuu työelämään.
Myös kouluttautumisessa on parantamisen varaa, koska kehittyvissä maissa vain muutama prosentti pääsee kouluttautumaan ja saa siten paremmat edellytykset työllistyä.
Vammaisten ihmisten asemaa heikentää globaalissa etelässä äärimmäinen köyhyys. Lisäksi vammaisuus on monin paikoin tabu ja vammaiset ihmiset stigmatisoituja. Perheenjäsenet jopa piilottelevat heitä. Epävirallinen työ esimerkiksi katukauppiaina tai kuljetuspalvelujen tarjoajana on yleistä myös vammattomien keskuudessa, ja vammaisten on vielä vaikeampi päästä virallisille työmarkkinoille, joissa työelämä on edes jollain tavalla säänneltyä ja takaa yleensä paremmat ansiot.
Virallisillakin työmarkkinoilla vammaiset ihmiset ovat heikommin palkattuja kuin vammattomat. Syrjintä on syvään juurtunutta ja rakenteellista, tietoisuus vähäistä.
Lisää osallisuutta työelämään ja liittotyöhön
Nämä lähtökohdat eivät ole helpoimmat mahdolliset, kun lähdetään edistämään vammaisten ihmisten osallistumista työelämään ja liittojen toimintaan. Tätä SASKissa kuitenkin tehdään jo nyt ja toivottavasti yhä enemmän ensi vuodesta alkaen, kun alamme toteuttaa uutta ohjelmaamme.
Vuonna 2006 on kuitenkin solmittu YK:n vammaissopimus, jonka lähes kaikki maat – myös kehittyvät – ovat ratifioineet ja siten sitoutuneet sen hyviin kirjauksiin.
Useissa maissa lainsäädännössä sinänsä ei ole moittimista, mutta toteutuksessa on. Näemme onneksi myös edistysaskeleita, kertoo SASKin asiantuntija Anton Hausen vammaisten ihmisten työelämäoikeuksiin keskittyvässä webinaarissa.
– Monissa maissa on otettu käyttöön työllistymistä edistämiä kiintiöitä. Esimerkiksi Brasiliassa yli 100 työntekijän yritysten täytyy palkata vammaisia ihmisiä, niin että he muodostavat 2–5 prosenttia henkilöstöstä. Myös Intiassa on kiintiöitä.
Hausenin mukaan kehitys on silti hyvin hidasta.
SASKin tehtävä on tukea globaalin etelän ammattiliittoja niiden työssä vammaisten ihmisten osallistamisen puolesta. Työtä on käynnistetty tutkimusten ja Sambian pilottihankkeen kautta.
Keinovalikoimassa työehtosopimukset, mukautukset ja vaikuttamistyö
Ammattiliitoilla puolestaan on keskeinen rooli työntekijöiden oikeuksien puolustajana – myös vammaisten. Ne voivat edistää yhdenvertaisuutta monin tavoin, esimerkiksi neuvotella työehtosopimuksiin kaikille sopivia ehtoja, vaatia mukautuksia sekä vaikuttaa lainsäädäntöön ja yleiseen mielipiteeseen ja myös koulutuspolitiikkaan.
Sambian pilottihankkeessamme on alkanut näkyä tuloksia. Tutkimuksen ja koulutuksen seurauksena liitot alkaneet muokata omia käytäntöjään esteettömiksi.
Ne ovat aloittaneet vuoropuhelun työnantajajärjestöjen kanssa rekrytointikäytäntöjen parantamiseksi. Lisäksi Sambian ay-keskusjärjestö ja useat liitot tekevät vaikuttamistyötä ja asennekasvatusta vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta.
– Tämä on oikein hyvä alku, kiittelee Hausen. Kun huomattiin, että lähestymistapa toimii, tutkimusta laajennettiin Indonesiaan ja Brasiliaan, jossa toivottavasti käynnistyy myös hanketyö.
Brasiliassa ay-liike toimii hyvin edistyksellisesti tässä asiassa, sillä maan suurimman keskusjärjestö CUTin yhteyteen on perustettu valtakunnallinen vammaiskollektiivi, joka kokoaa eri alojen liittoja yhteen tekemään yhdessä työtä vammaisten ihmisten oikeuksien puolesta.
– Tällaiset ovat merkittäviä edistysaskeleita. Ne luovat rakenteita, joissa vammaisten ihmisten ääni kuuluu ay-liikkeessä paremmin, Hausen toteaa.
Oppia kehittämiseen sukupuolten tasa-arvotyöstä
SASKissa on alettu myös luoda kansainvälistä verkostoa, jossa tuodaan yhteen tutkijoita, ammattiliittoja ja vammaisjärjestöjä vaihtamaan kokemuksia ja strategioita keskenään. Globaalin etelän ääntä aiotaan Hausenin mukaan tuoda jatkossa entistä vahvemmin esiin kansainvälisillä foorumeilla.
Vastaavanlaiselle työlle on vahva osaamisperusta, sillä SASKissa tehty jo pitkään työtä sukupuolten tasa-arvon eteen. Sitä pyritään vauhdittamaan globaalin etelän työelämässä ja ay-liikkeessä.
– Samaan tapaan vammaisiin ihmisten oikeuksien edistäminen vaatii meiltä vahvaa yhteistyötä hankkeita toteuttavien kumppaneidemme kanssa, että tässä vammaiskysymyksissä päästään eteenpäin. Se ei tapahdu hetkessä, mutta yritämme kaikkemme. On keskusteltava kumppanien kanssa, mikä toimisi parhaiten ja mitkä ovat heidän ehdotuksensa lähestymistavoiksi.
SASK järjesti toukokuun lopussa toisen osion Vammaisten ihmisten työelämäoikeuksia käsittelevästä webinaarisarjasta. Artikkelin asiat on poimittu Anton Hausenin esityksestä.
Laura Ventä