Työntekijöiden tilanne huononi myös Afrikassa. Vain Aasian ja Tyynenmeren alueella nähtiin keskimäärin lievää paranemista, mutta siellä työntekijöiden kohtaama väkivalta lähes tuplaantui. Lisäksi yhä useammassa alueen maassa rajoitettiin sananvapautta ja kokoontumisvapautta. Tiedot selviävät ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUCin vuosittain julkaisemasta Global rights -indeksistä.
Maailmanlaajuisesti selvää heikkenemistä oli nähtävissä työntekijöiden mahdollisuudessa saada oikeutta eli tulla asianmukaisesti edustetuksi tuomioistuimessa, kun heidän oikeuksiaan rikotaan. Tätä oikeutta rikottiin 72 prosentissa maista, kun vuotta aiemmin rikkomuksia tapahtui 65 prosentissa.
Myös oikeus neuvotella kollektiivisesti esimerkiksi työehdoista toteutui hieman aiempaa huonommin. Oikeus ei toteutunut 80 prosentissa maista, kun viime raportissa vastaava osuus oli 79 prosenttia.
Työntekijöiden perusoikeutta eli oikeutta perustaa ammattiliitto rikottiin 75 prosentissa maista ja oikeutta lakkoon 87 prosentissa. Nämä luvut säilyivät yhtä heikolla tasolla kuin viimeksi. Työntekijöitä pidätettiin tai vangittiin 47 prosentissa raportin kattamista maista.
Pahimpien maiden lista pysyi lähes muuttumattomana
Kymmenen pahinta maata työntekijöille pahimmat ovat indeksin mukaan Bangladesh, Valko-Venäjä, Ecuador, Egypti, Eswatini, Myanmar, Nigeria, Filippiinit, Tunisia ja Turkki. Lista pysyi lähes muuttumattomana. Edelleen jopa työntekijöiden henkeä uhataan monissa maissa. Raportin mukaan murhia tapahtui viidessä maassa: Kamerunissa, Kolumbiassa, Guatemalassa, Perussa ja Etelä-Afrikassa.
Iso osa näistä maista on sellaisia, joissa SASK ja suomalainen ay-liike tukevat työntekijöiden oikeuksien toteutumista.
Huonoimpia alueita työntekijöiden oikeuksien kannalta ovat vuodesta toiseen Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka.
Sananvapauden ja demokratian heikentyminen heijastuu myös työntekijöiden oikeuksiin
Sananvapautta tai kokoontumisen vapautta rajoitettiin 45 prosentissa maista, kun viime raportissa vastaava luku oli 43 prosenttia. Luku lähentelee puolta tutkituista valtioista, mikä yhdessä muiden rajoitusten kanssa tarkoittaa demokratian vakavaa heikentymistä eri puolilla maailmaa. Ammattiliitot ovat osa kansalaisyhteiskuntaa, ja esimerkiksi rauhanomaisten mielenosoitusten järjestäminen on tärkeä kansalaisoikeus.
Raportin mukaan yhä useammassa maassa otettiin käyttöön lainsäädäntöä, jossa kansalaisjärjestöjä kriminalisoidaan ”vieraan vallan agenteiksi”, etenkin jos ne vastaanottavat kansainvälistä rahoitusta. Tämä on selkeä hyökkäys kansalaisyhteiskuntaa vastaan.
Tulokset heijastelevat demokratian heikkenemistä ja autoritääristen hallintojen yleistymistä. Usein työntekijöiden oikeudet ovat listan kärkipäässä, kun kansalaisten oikeuksia lähdetään rajoittamaan.
Suomi esimerkkinä oikeuksien heikkenemisestä
Suomi nostettiin raportissa esiin huolestuttavana esimerkkinä työntekijöiden oikeuksien heikkenemisestä. ITUC kiinnitti huomiota erityisesti lakko-oikeuden rajoittamiseen, laittomiksi katsotuista lakoista määrättyjen lakkosakkojen merkittävään kiristämiseen ja kolmikantaisen yhteistyön heikkenemiseen.
Euroopassa työntekijöiden oikeuksien tilanne on edelleen maanosista paras, vaikka vuoden aikana on tapahtunut merkittäviä heikennyksiä. Eurooppa kuitenkin luokitellaan tällä hetkellä toistuvaksi oikeuksien rikkojaksi ja heikennykset ovat maanosavertailun merkittävimpiä.
Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUCin vuosittain jo 12 kertaa julkaisema raportti kattaa 151 maata. Raportissa vain seitsemän maata sai parhaan mahdollisen arvion ja 51 maata – eli joka kolmas maa – kaikkein huonoimman. Huonoin arvio tarkoittaa, että työntekijöiden oikeuksien toteutumisesta ei ole mitään takeita.
