Yritysten ihmisoikeustyön selvityksen mukaan 70 prosenttia suomalaisista yrityksistä on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia toimitusketjuissaan. Tästä huolimatta yritykset keskittyvät ihmisoikeustyössään vähiten niihin toimitusketjujen osiin, joissa esiintyy vakavimpia ihmisoikeusriskejä, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman käyttöä.
Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain kaksi prosenttia kertoo korjaavansa raaka-aineiden tuottajiin ja muihin toimitusketjun alkupäässä oleviin ihmisiin kohdistuvia haitallisia ihmisoikeusvaikutuksiaan. Vain noin joka kolmas yritys kertoo käyneensä vuoropuhelua ja tehneensä yhteistyötä haavoittuvassa asemassa olevien sidosryhmiensä, kuten tuotantomaiden työntekijöiden, alkuperäiskansojen ja pienviljelijöiden kanssa negatiivisten ihmisoikeusvaikutusten vähentämiseksi.
Ammattiliitot ovat luotettava kumppani työntekijöiden kuulemiseen
Selvityksen julkistamistilaisuudessa puhunut SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala nosti esiin toimitusketjun alkupään työntekijöiden kuulemiseen tärkeyttä työntekijöiden edustajia eli ammattiliittoja luotettavina kumppaneina tähän.
– Jos tuntuu, että paikallisen ammattiliiton luotettavuudesta on epäilyjä voi esimerkiksi tarkistaa, onko liitolla jäsenyyttä ay-liikkeen kansallisiin rakenteisiin eli keskusjärjestöihin tai toimintasektorin ammattiliittojen maailmanjärjestöihin. Jos on, voi melko turvallisin mielin luottaa siihen, että kyseessä on aito työntekijöiden asiaa ajava ammattiliitto, jolla on demokraattisesti valitut edustajat työpaikalla.
Hän muistuttaa, että SASKilta ja kaltaisiltamme järjestöiltä voi myös pyytää apua.
Yritysten kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita
Selvityksessäkin kävi ilmi, että vastaajista vain aivan murto-osa hahmotti ay-liikkeen yhteistyötahona vastuullisuustyössä. Vesala toivoo, että tämä tulisi muuttumaan tulevaisuudessa.
– Paikallisilla liitoilla on jo pääsy työpaikoille ja sen tiedon äärelle, mitä yritykset toimitusketjun alkupäästä haluavat saada. On siis olemassa rakenne, joka voi valvoa säädöksien ja lakien toteutumista tai yritysten vaatimuksia työpaikoilla. Sen sijaan, että luodaan uusia rakenteita kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia, Vesala kannustaa.
Onnistunut vuoropuhelu työntekijöiden kanssa vaatii Vesalan mukaan pitkäjänteistä työtä ja seurantaa. Esimerkiksi alihankkijayrityksen ja paikallisen ammattiliiton neuvottelutoimintaa kannattaa tukea.
– Jos yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa ei ole tai se jää kertaluontoiseksi, pysyvää muutosta on vaikea saada aikaan.
Sääntely on vauhdittanut yritysten ihmisoikeustyötä
Selvitykseen vastanneet yritykset kertovat, että EU:n yritysvastuusääntelyn ansiosta yrityksen sisäisessä ihmisoikeustyön kehittämisessä on otettu kahden viime vuoden aikana merkittäviä edistysaskelia: 77 prosenttia yrityksistä kertoo, että sääntelyn myötä organisaatiossa on lisätty eri liiketoimintojen osallistamista ihmisoikeustyöhön ja 59 prosenttia on muuttanut toimintatapojaan.
Yritysten mukaan vastuullisuussääntelyä ei tule karsia vaan selkeyttää ja tasapuolistaa, koska se tasaisi pelikenttää kaikille yrityksille. Lisäksi yritykset peräänkuuluttavat viranomaisilta ihmisoikeusvastuuseen keskittyviä tukipalveluja.
Vastaajat nostivat esiin erityisesti yritysvastuudirektiivin hyödyllisyyden. Yritykset pitävät siihen sisältyvää riskiperustaista huolellisuusvelvoitetta hyvänä lähestymistapana, sillä se mahdollistaa toimien kohdistamisen vakavimpiin ihmisoikeusvaikutuksiin arvoketjussa ja auttaa pitämään kokonaisuuden hallittavana myös liiketoiminnan näkökulmasta.
Selvityksen taustaa
Yritysten ihmisoikeustyön selvitys 2025 kuvaa suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten ihmisoikeustyön painopisteitä ja haasteita. Keväällä 2025 tehtyyn kyselyyn vastasi 61 yritystä ja haastatteluihin yhteensä 18 yritystä. Vastaajat olivat yritysten vastuullisuusjohtajia, -päälliköitä ja -asiantuntijoita.
Selvityksen ovat tehneet yritysvastuuverkosto FIBS, Reilu kauppa ry ja konsulttiyritys Threefold Sustainability. Se tuo esiin suurten ja keskisuurten suomalaisyritysten ihmisoikeusvaikutuksia koskevan työn tämänhetkisiä painopisteitä ja haasteita.
Esimerkkinä yhteistyöstä Alko ja Etelä-Afrikan viinitilat
SASKilla on jo vuosia ollut viinitilojen työntekijöiden oikeuksiin keskittyvä hanke Etelä-Afrikassa, jossa on saatu merkittäviä parannuksia tiloilla työskentelevien työntekijöiden työturvallisuuteen, palkkaukseen, asuinolosuhteisiin sekä mahdollisuuteen järjestäytyä. Kumppanina on maatalouden työntekijöitä edustava ammattiliitto. Suomesta mukana yhteistyössä on Palvelualojen ammattiliitto PAM. Vuoropuhelua on matkan varrella käyty Alkon ja esimerkiksi Reilun kaupan kanssa.
Keskeinen havainto on ollut se, että Alkolla suurehkona tilaajana pystyy käyttämään asemaansa vastuullisuusvaatimusten toteutumiseksi koko toimitusketjussa, mutta se ei yksin riitä. On keskeistä, että toisessa päässä on toimija, jolla on riittävät resurssit tukea työntekijän oikeuksien toteutumista – eli ammattiliitto. Jos tilaaja tukee liittoa sen työssä, aina vaan parempi.
Teksti: FIBSin tiedote ja Laura Ventä
