SASKin 40-vuotisjuhla kokosi yhteen ay-liikkeen, politiikan ja kansainvälisen yhteistyön toimijoita pohtimaan työntekijöiden oikeuksien, demokratian ja solidaarisuuden merkitystä muuttuvassa maailmassa. Kunnon työn päivänä järjestetty seminaari muistutti, että järjestön perustehtävä on tänään yhtä ajankohtainen kuin sen perustamisvuonna 1986.
Maailma muuttui, tehtävä säilyi
Tänä vuonna SASK täyttää 40 vuotta. Järjestö perustettiin vuonna 1986 aikana, jolloin monissa maissa työntekijöiden mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan olivat hyvin rajalliset. Taustalla oli suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen yhteinen tahto tukea työntekijöitä ja ammattiliittoja, jotka kamppailivat järjestäytymisvapauden, työelämän perusoikeuksien ja paremman toimeentulon puolesta. Samalla suomalainen ay-liike halusi antaa eteenpäin sitä tukea, jota se oli itse saanut pohjoismaisilta sisarjärjestöiltään vaikeina aikoina.
Neljän vuosikymmenen aikana SASKin työ on vahvistanut ammattiliittojen asemaa, edistänyt työelämän perusoikeuksia sekä parantanut työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työoloihinsa eri puolilla maailmaa. Työehtoja on kehitetty, työpaikkojen turvallisuutta vahvistettu, järjestäytymisoikeutta puolustettu ja sosiaaliturvaa rakennettu yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa. Vaikka maailma on muuttunut, monet perustamisajan haasteista ovat edelleen läsnä. Demokratia on monissa maissa paineen alla, kansalaisyhteiskunnan toimintatilaa kavennetaan ja työntekijöiden oikeuksia haastavat niin konfliktit, ilmastonmuutos kuin työelämän nopeat muutoksetkin.
Juhlaseminaari kokosi yhteistyökumppanit yhteen
SASKin 40-vuotisjuhlaa vietettiin keskiviikkona 7. lokakuuta 2026, kansainvälisenä kunnon työn päivänä. Helsingin Kalasatamassa sijaitsevan Ammattiliitto Pron auditorioon kokoontui laaja joukko ay-liikkeen, politiikan, valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan edustajia juhlistamaan järjestön neljää vuosikymmentä kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tukena.
Juhlaseminaarin avasi SASKin puheenjohtaja Ismo Kokko. Tilaisuudessa kuultiin ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Juha Savolaisen sekä Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkalan puheenvuorot. Kokko viittasi avauspuheessaan myös SASKin perustamisaikaan ja suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitkään solidaarisuusperinteeseen. Monet tuolloin esillä olleet kysymykset ovat edelleen ajankohtaisia.
Muuttuva maailma vaatii pitkäjänteistä yhteistyötä
Hiski Haukkala nosti puheenvuorossaan esiin erityisesti Afrikan ja Aasian kasvavan merkityksen maailman väestön, talouden ja kansainvälisen politiikan näkökulmasta. Hän muistutti myös siitä, että tulevaisuus on usein arvaamattomampi kuin uskomme. Monet pitävät kulloistakin yhteiskunnallista tilannetta tai maailmanjärjestystä pysyvänä normaalina, kunnes merkittävä muutos on jo tapahtunut. Siksi yhteiskuntien vakautta, demokratiaa ja kansainvälistä yhteistyötä on rakennettava pitkäjänteisesti.
Juha Savolainen toi puheenvuorossaan esiin SASKin työn merkityksen osana Suomen pitkäjänteistä kehitysyhteistyötä. Hän korosti järjestön saavutuksia työntekijöiden oikeuksien, tasa-arvon ja oikeudenmukaisemman työelämän edistämisessä sekä paikallisten ammattiliittojen vahvistamisessa. Erityisesti hän nosti esiin työn vaikutukset naisten ja tyttöjen aseman vahvistumisessa sekä heidän mahdollisuuksiensa lisäämisessä koulutukseen, toimeentuloon ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Paneelissa keskusteltiin kehitysyhteistyön tulevaisuudesta
Seminaarin poliittisessa paneelikeskustelussa tarkasteltiin kehitysyhteistyön menneisyyttä, nykytilaa ja tulevaisuutta aikana, jolloin kansainvälisen yhteistyön tavoitteita ja rahoitusta arvioidaan uudelleen monissa maissa. Keskustelua herätti erityisesti kysymys siitä, tuleeko kehitysyhteistyön ensisijaisesti hyödyttää sitä rahoittavia maita vai riittääkö perusteeksi se, että köyhyyden vähentäminen, ihmisoikeuksien vahvistaminen ja ihmisarvoisen työn tukeminen ovat oikeita tavoitteita sinänsä.
Keskustelijat pohtivat myös työntekijöiden oikeuksien merkitystä globaalissa taloudessa. Toimivat työmarkkinat, järjestäytymisvapaus ja työntekijöiden oikeuksien toteutuminen hyödyttävät paitsi työntekijöitä kohdemaissa myös suomalaisia työntekijöitä ja yrityksiä. Ilman yhteisiä pelisääntöjä kilpailu voi perustua työehtojen ja työolojen heikentämiseen, mikä lisää eriarvoisuutta ja vääristää markkinoita.
Paneelissa korostettiin, että kauppa ja investoinnit ovat tärkeitä kehityksen ajureita, mutta ne eivät yksin poista köyhyyttä, vähennä eriarvoisuutta tai vahvista demokratiaa. Demokratiakehitys, ihmisoikeuksien toteutuminen ja sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä ovat viime kädessä kansallisten päätöksentekijöiden vastuulla, mutta niiden tukemisessa kehitysyhteistyöllä on edelleen tärkeä rooli.
Vakautta, demokratiaa ja mahdollisuuksia kaikille
Keskustelussa nousi vahvasti esiin yhteiskunnallisen vakauden merkitys. Vakautta rakentavat toimivat instituutiot, luottamus yhteiskuntaan, oikeudenmukainen verotus, laadukkaat julkiset palvelut sekä mahdollisuus osallistua yhteiskunnan kehittämiseen. Vakaat yhteiskunnat luovat edellytyksiä sekä taloudelliselle kehitykselle että ihmisten hyvinvoinnille.
Samalla muistutettiin, että kestävää kehitystä ei synny, jos kaikkein heikoimmassa asemassa olevat jäävät sen ulkopuolelle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä muun muassa vammaisten henkilöiden, vähemmistöjen sekä muiden syrjinnälle alttiiden ryhmien oikeuksiin ja mahdollisuuksiin osallistua työelämään ja yhteiskuntaan täysivaltaisina jäseninä.
Keskustelussa nousi esiin myös näkemys siitä, että pieniltäkin vaikuttavilla toimenpiteillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Suomen yhteiskuntamallin vahvuuksina nähtiin muun muassa toimiva verotus, suhteellisen vahva tasa-arvo, naisten asema sekä työmarkkinaosapuolten välinen yhteistyö. Näiden kokemusten jakamista pidettiin arvokkaana myös kansainvälisesti.
Paneeliin osallistuivat kansanedustajat Inka Hopsu (vihr.), Jani Kokko (SDP), Jouni Ovaska (kesk.), Hanna Sarkkinen (vas.) ja Ville Valkonen (kok.).
Tilaisuuden päätti SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja. Seminaarin jälkeen juhlaväki jatkoi keskusteluja cocktailtilaisuudessa.
Kiitos 40 vuoden yhteisestä työstä
Juhlavuoden yhteydessä SASK haluaa kiittää jäsenjärjestöjään, niiden luottamushenkilöitä, aktiiveja ja työntekijöitä sekä kaikkia kotimaisia ja kansainvälisiä kumppaneitaan. Neljänkymmenen vuoden aikana saavutetut tulokset ovat syntyneet suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen, kumppaniliittojen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja työntekijöiden yhteisen työn tuloksena.
Erityinen kiitos kuuluu ulkoministeriölle, jonka pitkäjänteinen tuki on mahdollistanut työntekijöiden oikeuksien edistämisen, ammattiliittojen vahvistamisen sekä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden rakentamisen eri puolilla maailmaa. SASKin työ perustuu pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja yhteiseen näkemykseen siitä, että ihmisarvoinen työ, vahvat ammattiliitot ja toimivat demokraattiset yhteiskunnat ovat kestävän kehityksen perusta.
Työ jatkuu
Neljäkymmentä vuotta SASKin perustamisen jälkeen järjestön perustehtävä on edelleen sama kuin vuonna 1986: vahvistaa työntekijöiden oikeuksia, tukea ammattiliittoja ja rakentaa kansainvälistä solidaarisuutta muuttuvassa maailmassa.
Kuten SAK:n silloinen puheenjohtaja Pertti Viinanen totesi SASKin perustamiskokouksessa:
”Saavuttamamme maali on samalla lähtölaukaus entistä laajemmalle ja tehokkaammalle solidaarisuustyölle. Voisi sanoa, että tästä se työ vasta alkaakin.”
Teksti: Anton Hausen
Kuvat: Tomi Setälä
Lahjoita parempi työelämä
Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:
