Isoimpia ja pysyviä saavutuksia ovat lakiuudistukset eri maissa. Työelämää muutetaan monessa maassa erityisesti lakien kautta, koska työehtosopimukset ovat vähemmän kattavia. Myös ay-liikkeen kannattaa olla työssä mukana, koska vain siten työntekijät saavat äänensä kuuluviin. Suomalaiset liitot tukevat tätä työtä, koska ay-liike on luonteeltaan solidaarinen, kuten SASKin toiminnanjohtaja Juska Kivioja muistuttaa.
– Ei myöskään ole suomalaisten työntekijöiden etu, että palkkoja ja muita työelämän oikeuksia poljetaan maailmalla. Se voi näkyä työpaikkojen menetyksinä täällä sekä huonojen työehtojen valumisena meille päin.
Esimerkiksi Kolumbiassa saatiin viime vuonna läpi lakiuudistus, joka takaa maan yli 700 000 kotiapulaiselle oikeuden neuvotella työehtosopimuksia ja virallisen aseman kolmikantaneuvotteluissa työntekijöiden, työnantajien ja valtion kesken. Myös heidän työolojaan päästään valvomaan. Heitä edustavan liiton puheenjohtaja Claribed Palacios iloitsee historiallisesta virstanpylväästä.
– Tämä on upeaa. Olemme kulkeneet pitkän vaikuttamispolun ja hyödyntäneet kaikki poliittisen osallistumisen paikat saadaksemme äänemme kuuluviin. Tämä on kiitos vuosien työstä!
Toinen merkittävä lakiuudistus nähtiin Indonesiassa, jossa oli vuonna 2020 säädetty työntekijöiden oikeuksia laajasti heikentänyt omnibus-laki. Neljä vuotta myöhemmin lakipaketista saatiin maan korkeimman oikeuden päätöstä mukaillen poistettua useita ay-liikkeen yhdessä vaatimia asioita, jotka heikensivät työntekijöiden turvaa merkittävästi. Joskus myös tämänkaltaiset ”käänteiset” onnistumiset ovat ratkaisevia. Indonesian tapauksessa vaikuttavuutta lisää lain vaikutuspiirissä olevien työntekijöiden suuri määrä: lähes 290 miljoonan asukkaan trooppinen saarivaltio on maailman neljänneksi väkirikkain.
ILOn sopimuksia voimaan useissa maissa
Astetta vähemmän konkreettisia, mutta yhtä tärkeitä uudistuksia ovat kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimusten ratifioinnit, joita saatiin läpi useita. Ratifiointi tarkoittaa, että maa sitoutuu viemään sopimuksen sisällön omiin lakeihinsa. Vaikutus siis nähdään vasta vuosien päästä, kun lait on uudistettu, mutta ratifiointi sitoo hallituksia.
Tällä ohjelmakaudella edistettiin erityisesti väkivallan ja häirinnän vastaisen sopimuksen C190 ratifiointeja. Siinä onnistuttiin peräti seitsemässä maassa. Yksi niistä oli Filippiinit, joka ratifioi sopimuksen ensimmäisenä Aasian maana vuonna 2024.
Sopimus on SASKin Aasian alue-edustajan Farizan Fajarin mielestä tärkeä askel kohti ihmisarvoista työelämää maassa, jota ovat viime aikoina hallinneet kovin ottein työntekijöiden ja liittojen asemaa heikentämään pyrkineet presidentit.
Väkivallan ja häirinnän kitkeminen työpaikoilta on osa työturvallisuuden edistämistä. Se on yksi tavoite monessa hankkeessa, ja parantavia toimia saatiin aikaan 24 maassa.
Ilmastonmuutoksen myötä työturvallisuustoimet liittyvät yhä useammin uusiin kuumassa työskentelyyn liittyviin säädöksiin. Monin paikoin esimerkiksi eteläisessä Afrikassa SASKin tuella on saatu työehtosopimukset edellyttämään enemmän taukoja, suojavarusteita ja puhdasta juomavettä. Työntekijöitä on myös koulutettu ilmastonmuutoksen vaikutuksista.
Edistystä naisten oikeuksissa
SASK tukee laajasti myös tasa-arvotyötä ja naisten oikeuksien kehittymistä maailmalla. Työelämäkontekstissa siihen liittyy väkivallan ja häirinnän ehkäisemisen lisäksi naisten tasavertainen osallistuminen liiton toimintoihin. Mittarina on käytetty esimerkiksi sitä, kuinka monella SASKin tukemalla liitolla on tasa-arvostrategioita ja -suunnitelmia. Niiden määrä on tuplaantunut neljässä vuodessa. Tällä on myös käytännön merkitystä, sillä jos naisia ei ole päättämässä asioista, hyvin harvoin heille erityiset asiat nousevat edes keskusteluun.
Iso kysymys on äitiysvapaat. Niiden lyhyys on ollut monin paikoin iso ongelma, joka vaarantaa sekä lapsen että äidin hyvinvoinnin. SASKin tuella jopa 18 maassa on saatu pidennettyä äitiysvapaita, joko paikallisesti työehtosopimuksissa tai lainsäädäntötasolla, jolloin uudistus kattaa koko maan.
Jo alussa mainittujen kotitaloustyöntekijöiden lisäksi SASK tukee monessa maassa toista erittäin haavoittuvassa asemassa olevaa naisryhmää: yhteisöterveydenhoitajia. He ovat tehneet vapaaehtoisina merkittävää työtä esimerkiksi äitien ja pikkulasten terveyden eteen. Nyt he haluavat tasavertaisen aseman ja samat oikeudet kuin muillakin työntekijöillä.
Tämä saavutettiin Etelä-Afrikassa viime vuonna. Uudistus koskee 27 000 naista. Myös Nepalissa yhteisöterveydenhoitajat on tunnustettu työntekijöiksi ainakin yhdessä kunnassa ja muutamassa he ovat saaneet eläke-etuja.
Palkankorotuksia noin 20 maassa
Tärkeä osa ammattiliittojen työtä niin meillä kuin maailmallakin on palkankorotusten takaaminen, jotta työntekijöiden ostovoima pysyisi mahdollisimman hyvänä paikoin hyvinkin korkeasta inflaatiosta huolimatta. Monissa maissa palkkojen vähimmäistaso määräytyy kansallisten minimipalkkaneuvottelujen kautta, joissa liitoilla on usein edustus. Niidenkin osalta kehityksen suunta oli selvästi ylöspäin: nelivuotiskauden päätteeksi minimipalkkojen piirissä oli 2,1 miljoonaa työntekijää enemmän kuin kauden alussa. Yli viiden prosentin palkankorotuksia saavutettiin 18 maassa.
Myös työpaikkatasolla voidaan nähdä merkittävää edistystä. Työehtosopimusten piirissä oli viime vuoden lopussa 2,5 miljoonaa työntekijää enemmän kuin ohjelmakauden alussa 2022. Työehtosopimukset ovat SASKin toimintamaissa usein yritys- tai jopa työpaikkakohtaisia, niin että työehdot vaihtelevat jopa saman yrityksen eri toimipisteissä. Niitä pyritäänkin monissa hankkeissa yhtenäistämään.
Liitot tarvitsevat jäseniä saavuttaakseen uudistuksia
Jotta kaikki nämä uudistukset olisivat mahdollisia, on varmistettava, että ammattiliitoissa on riittävästi jäseniä. Järjestäytymisen edistäminen on perustyötä, jota SASK tukee lähes kaikissa hankkeissa. Siinäkin on edistytty upeasti, sillä yhteensä SASKin tukemiin liittoihin kuuluu nyt 2,3 miljoonaa jäsentä enemmän kuin nelivuotiskauden alussa.
Liittoon kuulumisella on iso merkitys, jos oikeuksiaan haluaa puolustaa, kuten moni suomalainenkin tietää. Järjestäytymisen kasvattamisessa on onnistuttu esimerkiksi Keniassa palvelualojen hankkeessa, joka sai tunnustusta palvelualojen maailmanliitolta UNIlta. 26-vuotias kaupan kassa kertoo tilanteestaan näin:
– Ennen tein pitkiä vuoroja ilman juurikaan taukoja. Esihenkilöni kohteli minua epäasiallisesti, mutta pelkäsin menettäväni työni, jos kertoisin asiasta. Kampanjan innostamana liityin liittoon, opin tuntemaan oikeuteni ja dokumentoimaan epäasiallisen kohtelun. Kahdessa päivässä onnistuin myös itse rekrytoimaan 12 uutta jäsentä.
Työntekijöiden näkökulma mukaan Afrikan vapaakauppasopimukseen
Kun puhutaan SASKin tuen vaikuttavuudesta, erittäin merkittävä, joskin hieman hankalasti hahmotettava asia on koko Afrikan mantereen kattava vapaakauppasopimus. Vuonna 2019 laaditusta sopimuksesta puuttuu kokonaan työntekijöiden näkökulma, mikä on merkittävä puute. Sen korjaamista SASK lähti viime ohjelmakauden alussa tukemaan.
– Konkreettisin tulos on se, että neljässä vuodessa työntekijät saivat SASKin tuella edustuksen kolmen Afrikan maan toimeenpanevassa komiteassa. Niissä päästään tuomaan työtä tekevien näkökulma mukaan kansallisella tasolla, vaikka se itse sopimuksesta puuttuukin, SASKin toiminnanjohtaja Kivioja iloitsee.
Voi siis sanoa, että SASKin työllä vaikutetaan todella isoihin asioihin. Vaikutuksia nähdään yhdeksällä toimialalla, joista uusimpana viime ohjelmassa oli mukana opetusala. Opettajat ja muut julkisen sektorin työntekijät ovat monissa maissa ay-liikkeen voimakkaimpia ääniä ja järjestäytyminen vahvempaa kuin yksityisellä sektorilla.
Kotimaan vaikuttamistyö uudelle tasolle
Opettajien ammattijärjestön OAJ:n mukaan tulo on näkynyt myös kotimaan vaikuttamistyössä.
– OAJ:n ja SASKin koulutussektorin yhteistyö on tuonut Suomen kehityspoliittiseen keskusteluun ajatuksen siitä, että laadukas koulutus edellyttää myös opettajien työelämän ihmisoikeuksien toteutumista, iloitsee OAJ:n järjestöpäällikkö Jenni Arnkil.
Lisäksi hän korostaa, että SASK on poikkeuksellisella tavalla yhdistänyt suomalaisen ammattijärjestökentän globaalin etelän ammattijärjestöjen tukemiseksi – yli keskusjärjestörajojen.
Suomessa SASK vaikutti viiteen poliittiseen prosessiin, koulutti 280 uutta vapaaehtoista SASK-lähettilästä ja nosti keskusteluun globaalin etelän työntekijöiden aseman. Erityistä huomiota asialle saatiin miesten jalkapallon MM-kisojen yhteydessä vuonna 2022, kun siirtotyöntekijöiden oikeuksia poljettiin järkyttävällä tavalla.
SASKin kehitysyhteistyöohjelma käsitti vuosina 2022–2025 yhteensä 37 hanketta 28 maassa. Niitä toteutti globaalissa etelässä 227 kumppaniliittoa. Toimintoihin osallistui yli 270 000 työntekijää.
Katso ohjelmakauden 2022-2025 koko tulosraportti (englanniksi) täällä.
Teksti: Laura Ventä
Kuvat: SASK
Lahjoita parempi työelämä
Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:
