Nälkäiset poliisit elävät lahjuksilla

Mosambikissa palkat eivät riitä elämiseen eikä omia oikeuksia tunneta. Ja vaikka tunnettaisiinkin, niistä on vaikea valittaa.

Francisco, 30-vuotias valtion rakennusta vartioiva poliisi, sanoo ymmärtävänsä lahjuksia vaativia kollegoitaan.

– Olen onnekkaassa asemassa, sillä saan lämmittää lounastauolla omat evääni viraston keittiön mikroaaltouunissa. Katuja partioivat kollegani eivät välttämättä syö mitään 24-tuntisen työvuoron aikana. Heillä on nälkä. Poliisin minimipalkka on 3 000 meticalia eli vajaat 80 euroa kuussa. Pelkästään perheen ruoka kuukauden ajalta maksaa kaksi kertaa enemmän.

Francisco kertoo, että poliisien surkean palkan takia monien motivaatio on nollassa ja heistä tulee suoranaisia varkaita. Korruptio on paitsi tulonhankintakeino myös tapa osoittaa mieltä.

Epäkohdista valittaminen vaikeaa

Kaupungilla työskentelevä pysäköinninvalvoja Fátima Jeremias otti itse selvää ammattiliitoista.

– Työnantajamme ei kertonut meille oikeuksistamme. Saimme kollegoitteni kanssa selville, että yksityisellä sektorilla työntekijät järjestäytyvät liittoihin.

Jeremias ei ollut kuullut puhuttavan uudesta laista tai SINAFPista aiemmin. Kaupunki työnantajana ei aina noudata sääntöjä:

– Minua pyydetään usein tekemään ylitöitä. Saan niistä kuun lopussa yhteensä 300 meticalia (7, 8 euroa). Kuitenkin tiedän, että joka ylityötunnista kuuluisi maksaa korvaus erikseen.

Työntekijän kohtaamista epäkohdista valittaminen on Igor Felicen mukaan käytännössä vaikeata. Mikäli työnantaja esimerkiksi vähentää sairauslomapäivät työntekijän palkasta laittomasti, täytyy palkansaajan tehdä siitä valitus pääkaupungissa sijaitsevassa virastossa. Matkaan taas kuluu lisää päiviä ilman palkkaa.

Tavoitteena lakko-oikeus

Mosambikin julkisten alojen työntekijät saivat viime vuonna oikeuden järjestäytyä ammattiliittoihin. Vaikka laista neuvoteltiin peräti 13 vuotta, monet ammattiryhmät, kuten poliisit ja tuomarit, jäivät sen ulkopuolelle. Lakko-oikeutta ei ole herunut kenellekään.

Julkisten alojen ammattiliiton SINAFPin pääsihteerillä Elizário Maússella on oma tulkintansa, miksi lakko-oikeus on hallituksen näkökulmasta ongelmallinen:

– Valtio on maan suurin yksittäinen työnantaja. Hallitus pelkää, että tyytymättömyyttä on niin paljon, että lakkoja olisi joka päivä, jos ne olisivat laillisia. SINAFP valmisteli lakia yhdessä hallituksen kanssa, mutta meitä ei edes kutsuttu paikalle, kun se hyväksyttiin.

Julkisten alojen työntekijät muodostavat Mosambikin suurimman työsopimussuhteessa
työskentelevien palkansaajien ryhmän. SASKin ja JHL:n hanke kaudelle 2015–2017 tukee alan ammattiliittoa SINAFPia, joka ajaa hallitusneuvotteluissa lakko-oikeutta. Samaan aikaan hankitaan lisää jäseniä, järjestetään peruskoulutusta ja tiedotetaan uudesta laista.

Marianne Kuusipalo

Koko artikkkeli ilmestyi SASKin Työmaana maailma -lehdessä joulukuussa 2014. Lue pidempi juttu verkkolehdestä.

Jaa artikkeli: