Ei ole ihme, jos moni yritys on tällä hetkellä ihmeissään yritysvastuuvelvoitteiden kanssa. Alle vuosi sitten EU:ssa saatiin valmiiksi direktiivit ja asetukset, jotka asettaisivat kaikki isot yritykset samalle viivalle yritysvastuuvaatimuksissa. Mutta jo samana vuonna komissio toi pöydälle esityksen velvoitteita heikentävästä omnibus-menettelystä. Suomikin on tätä asettunut puoltamaan.
SASK pitää poukkoilua ja mahdollisesti tulossa olevia heikennyksiä erittäin valitettavina ja haitallisina yrityksen vaikutuspiirissa olevien työntekijöiden näkökulmasta. Mutta yritysten vastuuta ihmisoikeuksista ne eivät kokonaan poista. Ne vain rajaavat yrityksen vastuun EU-lainsäädännön nojalla koskemaan sen omaa ja tytäryhtiöiden toimintaa sekä suoria liikekumppaneita.
– Kansainvälisten sopimusten mukaan yritysten velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia koskee kuitenkin koko arvoketjua. Olisi ollut linjakasta pitää EU:n lainsäädäntö samansisältöisenä, huomauttaa SASKin yritysvastuuasioista vastaava kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala.
SASK on jo yli vuosikymmenen ajan tukenut yrityksiä niiden yritysvastuutyössä. On tuotettu selvityksiä, kommentoitu raportteja sekä tarjottu yrityksille kontakteja ja kehittyvän maan näkökulmaa.
– Nyt satsaamme toimintaan entistä enemmän, Vesala kertoo.
Työkaluja yrityksille sosiaalisen vastuun kantamiseen
Toisella puolella maapalloa työtään tekevien ihmisten oikeuksista huolehtiminen vaatii toimivat työkalut keskeisten ihmisoikeuskysymysten tunnistamiseen ja niihin puuttumiseen. Niissä SASK voi Vesalan mukaan tukea yrityksiä monin tavoin.
– Voimme tarjota suomalaisille yrityksille jotain sellaista, mitä juuri mikään muu taho ei pysty tarjoamaan: laajan verkostomme, joka kattaa noin 200 ammattiliittokumppania ympäri maailman ja sitä kautta keskusteluyhteyden työntekijöihin myös arvoketjun alkupäässä.
Omien kumppanien lisäksi SASKilla on kansainvälisen verkostonsa kautta yhteys lukuisiin muihin paikallistason ammattiliittoihin. Verkosto tarjoaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa merkityksellistä dialogia yrityksen tuotantoketjun ruohonjuuritason sidosryhmien eli paikallisten työntekijöiden kanssa.
– Edelleen tuotamme myös taustaselvityksiä ja analyysejä yritysten toimintaympäristöstä, esimerkiksi työlainsäädännön muutoksista tai tarjoamme asiantuntemusta elämiseen riittävien palkkojen määrittelemiseksi.
Lisäksi SASK voi auttaa yrityksiä rakentamaan työkaluja siihen, että esimerkiksi tehtaiden oloista saadaan luotettavaa tietoa ja että vuorovaikutus sidosryhmien kanssa ei ole kertaluonteista vaan jatkuvaa.
Liitto on työntekijöiden ääni, jota kannattaa kuunnella
Paikallinen ammattiliitto on luonteva yhteistyökumppani yritykselle ja loistava paikallistason työolojen valvoja. Tekemällä yhteistyötä liiton kanssa yrityksen on helpompi parantaa esimerkiksi tehtaan työturvallisuutta ja neuvotella muista työntekijöiden arjessa näkyvistä asioista.
– Monissa maissa valtiolla ei ole halua tai resursseja noudattaa ihmisoikeusvelvoitteitaan eikä esimerkiksi työsuojeluvalvontaa ole nimeksikään. Silloin ammattiliittojen rooli korostuu, Vesala huomauttaa.
Niissä maissa, joissa on toimintakykyinen, vapaa ammattiyhdistysliike, yrityksen kannattaa suosia tehtaita, joissa liitto jo toimii. Kannattaa myös tukea työntekijöiden ponnisteluja liiton perustamiseksi tai yhteistyön parantamiseksi olemassa olevan liiton kanssa.
SASKin päätavoite on työelämän ihmisoikeuksien toteutuminen
SASKin päätavoite on edelleen huolehtia siitä, että työelämän perusoikeudet toteutuvat mahdollisimman monen työntekijän kohdalla. Se tarkoittaa mahdollisuutta tehdä työtä ihmisarvoisesti ja turvallisesti niin, että siitä maksetaan elämiseen riittävää palkkaa.
– Tätä tavoitetta olemme edistäneet vahvistamalla paikallisen työntekijäedustuksen eli liittojen kykyä ja resursseja puolustaa ja vahvistaa työntekijöiden oikeuksia työpaikoilla. Nyt laajennamme työkalupakkia yhä enemmän myös yritysten suuntaan, Vesala toteaa.
Nämä kaksi väylää täydentävät toisiaan varmistaen, että työntekijöiden ihmisoikeuksia kunnioitetaan yritysten arvoketjuissa ja ylipäätään kehittyvien maiden työelämässä mahdollisimman laajalti.
Yritysten ihmisoikeustyön tukeminen on yksi väylä tehdä työtä sen puolesta, että työelämän ihmisoikeudet toteutuvat SASKin toimintakentällä eli kehittyvissä maissa, niin sanotussa globaalissa etelässä.
EU:n sääntelykokonaisuus koskee myös yritysten ympäristövastuuta, mutta SASKin rooli on tukea yrityksiä nimenomaan ihmisoikeusasioissa, sosiaalisen vastuun kysymyksissä.
Laura Ventä
Lue lisää:
