Ihmisoikeudet ovat kaikkia ihmisiä koskevia yleismaailmallisia oikeuksia, jotka valtiot ovat yhdessä määritelleet YK:ssa. Ajatus ihmisoikeuksista vakiintui vasta toisen maailmansodan jälkeen, mutta hyvin nopeasti asiasta solmittiin kansainvälinen sopimus.
Ihmisoikeuksien julistus
YK hyväksyi vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jossa oikeudet turvataan yhdenvertaisina kaikille ihmisille.
Sopimukseen sisältyy monia työelämän asioita, jotka eivät kehitysmassa vieläkään toteudu. SASK edistää työhön liittyvien ihmisoikeuksien toteutumista ohjelmamaissaan.
Työhön liittyvät ihmisoikeudet
YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus:
- työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
- ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä.
- perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin etujensa puolustamiseksi.
- lepoon ja vapaa-aikaan, työajan järkevään rajoittamiseen sekä määräaikaisiin palkallisiin lomiin.
- elintasoon, joka on riittävä turvaamaan hänen ja hänen perheensä terveyden ja hyvinvoinnin.
- sosiaaliturvaan yhteiskunnan jäsenenä.
- Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon ja jota tarpeen vaatiessa täydentävät muut sosiaalisen suojelun keinot.
- Kaikilla on oikeus rauhanomaiseen kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen.
Ihmisoikeussopimukset valtioiden välillä
Ihmisoikeussopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia. Valtioiden on sekä kunnioitettava yksilöiden oikeuksia että edistettävä oikeuksien toteutumista käytännössä. Valtio on velvollinen turvaamaan ihmisoikeuksien toteutumisen jokaiselle vaikutuspiirissään olevalle henkilölle. Yritysten velvollisuus puolestaan on kunnioittaa ihmisoikeuksia.
Yritysten täytyy kunnioittaa ihmisoikeuksia
YK:ssa on erityinen järjestelmä sopimusten noudattamisen valvomiseen, mutta monin paikoin valtiot ovat liian heikkoja suoriutumaan valvonnasta. Yrityksiltä kansainvälinen valvontajärjestelmä puuttuu. Ne ovat kuitenkin perustaneet omia sertifiointijärjestelmiään, joilla toiminnan eettisyys pyritään takaamaan. Ne tosin ovat puutteellisia. Siksi YK pyrki ratkaisemaan ongelman vuonna 2011 laatimalla YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (pdf).
Ammattiliitot valvomaan ihmisoikeuksia
Kansainvälisten velvoitteiden toteutumista on hyvin vaikea valvoa ylätasolla, oli kyse sitten valtioista tai yrityksistä. Siksi valvonta kannattaa viedä ruohonjuuritasolle. Työelämäasioissa paras valvoja on itsenäinen ammattiliitto, joka edustaa aidosti työntekijöitä ja on riittävän kyvykäs toimimaan.
Työelämän oikeudet ovat ihmisoikeuksia, ja juuri niissä ammattiliitot ovat asiantuntijoita. Meillä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on paljon ihmisoikeusosaamista ja ymmärrystä siitä, miten yhdessä sopimalla työelämästä voidaan tehdä kaikkia osapuolia tyydyttävä.
On luontevaa, että suomalaista työelämäosaamista valjastetaan myös kehitysyhteistyöhön, ja voidaan näin tukea kehittyvien maiden työntekijöitä pääsemään osaksi universaaleista ihmisoikeuksista. Tätä työtä SASK tekee maailmalla ulkoministeriön ja suomalaisten ammattijärjestöjen tuella.
Kansainvälinen työjärjestö ILO
Kansainvälinen työjärjestö ILO perustettiin vuonna 1919 ajamaan työntekijöiden oikeuksia. Se on YK:n alainen komikantainen järjestö, joka luo kansainvälisiä työelämän yleissopimuksia sekä valvoo ja tukee jäsenmaita sopimusten noudattamisessa.
Kun valtio ratifioi, eli hyväksyy, vahvistaa ja saattaa voimaan ILOn sopimuksen, se sitoutuu toimeenpanemaan sopimuksessa määritellyt velvoitteet.
ILOn yleiskokous kokoontuu vuosittain päättämään ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Siellä ovat läsnä kustakin jäsenmaasta sekä valtion että työntekijöiden ja työnantajien edustajat.
ILO on määritellyt työelämän perusoikeudet
- oikeus järjestäytyä eli kuulua ammattiliittoon
- oikeus solmia työehtosopimuksia
- pakkotyön kielto
- lapsityön kielto
- syrjinnän kielto
- oikeus terveelliseen ja turvalliseen työympäristöön.
SASKin pitkän aikavälin tavoitteena on, että näitä oikeuksia noudatetaan kaikkialla maailmassa, ensisijaisesti niissä maissa, joissa SASK tällä hetkellä toimii. Lisäksi ILOssa on solmittu lukuisia muita sopimuksia, joilla halutaan ratkaista tiettyjen alojen erityisiä ongelmia.
Useissa SASKin hankkeissa tähdätään tällaisen sopimuksen ratifiointiin, esimerkkeinä kotiapulaisia koskeva sopimus tai julkisen alan työntekijöiden neuvotteluoikeuksia koskeva sopimus. Kun sopimus on ratifioitu, SASK usein tukee sen toimeenpanoa ja valvontaa paikallisten ammattiliittojen ja keskusjärjestöjen kautta.
Aiheeseen liittyvää
”Demokratian ja kansalaisyhteiskunnan arvoja pidettävä esillä”
”Ne ovat järjettömimmät kisat ikinä”
