Yhä useampaa suomalaista kiinnostaa tuotteiden alkuperä. Monia askarruttaa etenkin vaatetuotannon vastuullisuus, sillä vaatteet tulevat iholle. Niissä meillä on myös poikkeuksellisen paljon valinnanvaraa.

Vaatteiden kulutus on räjähtänyt muutamassa vuosikymmenessä muun muassa kansainvälisen kaupan vapautumisen myötä. Vuonna 2000  vaatetuotanto työllisti globaalisti 20 miljoonaa työntekijää. Nyt alalla työskentelee Puhtaat vaatteet -verkoston mukaan  arviolta 60–75 miljoonaa ihmistä.

Vaateala on työvoimavaltaista, eli palkat muodostavat suuren osan kuluista. Hintakilpailu luo yrityksille painetta alentaa hintoja työntekijöiden kustannuksella ja siirtää tuotantoa sinne, missä palkat ovat alhaisimmat.

Suurin osa Suomessa myytävistä vaatteista tulee Aasiasta, esimerkiksi Bangladeshista, Myanmarista tai Kambodžasta. Osa tuotannosta on jo siirtynyt Afrikkaan, erityisesti Etiopiaan, entistäkin halvempien työvoimakustannusten perässä.

Neljä vinkkiä vastuullisuuteen

Vaatealalla paljon korjattavaaPoika ja ompelukone

Suurimpia ongelmia vaatealalla ovat:

  • puutteet työturvallisuudessa
  • riittämättömät palkat
  • pitkät työpäivät
  • lapsi- ja pakkotyö.

Ala on hyvin naisvaltainen, ja seksuaalinen ahdistelu on yleistä.

Monessa halpatuotantomaassa tehtaat työllistävät tuhansia ihmisiä, jotka eivät tunne oikeuksiaan työntekijöinä. Valtiot kilpailevat monikansallisten yritysten investoinneista ja lupaavat siksi yrityksille esimerkiksi verohelpotuksia ja poikkeuksia työlainsäädännön noudattamiseen.

Rana Plazan onnettomuudessa kuoli 1138 ihmistäOnnettomuus toi ongelmat päivänvaloon

Työntekijöiden oikeuksien kannalta ongelmallisia ovat tuotteiden pitkät tuotantoketjut, joita on vaikea seurata. Esimerkiksi vaatteiden kohdalla on yleistä, että raaka-aine tuotetaan yhdessä maassa, kangas kudotaan toisessa, leikkaus ja ompelu tehdään kolmannessa ja pakkaus neljännessä maassa.

Kurjimpana esimerkkinä vaatealan karuista työoloista pidetään Rana Plazan tuhoisaa tehdasromahdusta Bangladeshissa vuonna 2013. Tuolloin yli 1100 ihmistä sai surmansa vaatetehtaan romahduksessa, mitä pidetään yhtenä teollisen historian tuhoisimmista onnettomuuksista. Onnettomuuden jälkeen vaatetehtaiden palo- ja rakennusturvallisuuteen on kiinnitetty entistä laajemmin huomiota. Tässä myös SASKin ja suomalaisten kampanjatuki on ollut tärkeää.

Tarvitaan lisää keinoja vaikuttaa

Tekstiiliteollisuus ei ole ainoa ala, jolla työntekijöiden oikeuksia poljetaan. Puutteellisiin työoloihin liittyvät ongelmat kuten nälkäpalkat, lapsityö ja työturvallisuusuhat koskevat myös muuta globaalia tuotantoa, oli kyse sitten puhelinten, autonrenkaiden tai broilerin tuotannosta. Tarvitaan lisää vaikuttamiskeinoja työntekijöiden oikeuksiin! Sitova lainsäädäntö, työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja riittävä yritysvastuu parantavat työoloja muillakin aloilla kuin niillä, joiden tuotteet päätyvät suoraan meille länsimaisille kuluttajille.

Tunne ketjusi - kampanja

Miksi vastuullisuus on jokaisen asia?

Eettisestä kuluttamisesta puhutaan paljon, mutta usein ainoaksi vaikuttamistavaksi tarjotaan kulutustottumusten muuttamista. Välillä keskustelu siirtyy kauaksi siitä, miten kehittyvien maiden työntekijöitä voidaan tukea parhaiten. Yritykset myös tekevät kuluttajille tyhjiä lupauksia. Joidenkin tuotteiden kohdalla eettisyys voi tarkoittaa vain muutaman ympäristönormin noudattamista. Kannattaa siis tarkistaa, mihin tuotteen eettisyys perustuu.

Kansalaisilla on tärkeä rooli vastuullisuuden vaatimisessa, ja sen vuoksi sinunkin panostasi tarvitaan huolimatta siitä, kuinka paljon tai vähän kulutat. On kuitenkin hyvä muistaa, että vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta koko tuotantoketjussa kuuluu ensisijaisesti yrityksille. Valtion vastuu on valvoa, että yritykset pitävät lupauksensa. Nyt näin ei tapahdu.

Tutustu tekstiiliteollisuuden eettisyyteen liittyviin kampanjoihin, joissa SASK on mukana. 

Kuluttajaa suojellaan, tuotteen työntekijöitä ei

Pidämme normaalina, että kuluttaja pystyy Suomessa luottamaan lähikaupan elintarvikkeiden turvallisuuteen. Jos vaikka pakastetuotteesta löytyisi salmonellaa tai lasinsiruja, siitä syntyisi iso kohu ja yrityksen maine kärsisi.

Yhtä lailla kuluttajan pitäisi pystyä luottamaan siihen, että työntekijöiden ihmisoikeuksien toteutuvat käyttämiemme tuotteiden alihankintaketjuissa. Vastuullisuuden valvonta ei pitäisi jättää yksittäisten kansalaisten vastuulle.

Tällä hetkellä yritykset valvovat tuotteen laatua huomattavasti järeämmin ja suuremmalla rahalla kuin sosiaalista vastuuta, sillä laadunvalvonta on lain mukaan pakollista. Tuotteen loppukäyttäjän terveys menee myös helposti tuotteen valmistukseen osallistuvan työntekijän terveyden edelle.

Suomessa ei saa myydä esimerkiksi kemikaalituotteita, joissa syöpää aiheuttavien aineiden määrä ylittää tietyn standardin. Suomen lainsäädäntö ei puutu siihen, että meillä myytävää elektroniikkaa valmistetaan oloissa, joissa työntekijät altistuvat päivittäin myrkyllisille aineille ja sairastuvat syöpään.

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet kyllä velvoittavat yrityksiä kunnioittamaan ihmisoikeuksia koko tuotantoketjussaan, mutta tällä hetkellä periaatteiden noudattamatta jättämisestä ei tule laillisia seuraamuksia.

Lue lisää SASKin työstä Myanmarin tekstiiliteollisuuden työolojen parantamiseksi.

SASK kampanjoi syksystä 2018 alkaen sitovan yritysvastuulainsäädännön puolesta.

 

 

Aiheeseen liittyvää

Yritysvastuu

Suuri osa kuluttamistamme tuotteista valmistetaan ihmisoikeusloukkausten kannalta riskialttiissa kehitysmaissa, ainakin osittain. Kuka vastaa siitä, että työntekijöiden olot kestävät päivänvaloa? Vastaus on helppo: tuotteita myyvä ja markkinoiva

Lue lisää

Kestääkö Kånken eettisen tarkastelun?

Kuluttaja yrittää selvittää lempituotteidensa tuotanto-olosuhteita. Sarjan kolmennesa osassa käsittelyssä on Kånken-reppu.

Lue lisää

Vaadi H&M-ketjua varmistamaan elämiseen riittävät palkat

Vuonna 2013 H&M-ketju ilmoitti, että sen käyttämien vaatetehtaiden työntekijöille maksetaan elämiseen riittävät palkat vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhtiö arvioi, että tämä koskisi 850 000 ompelijaa.

Lue lisää