Elektroniikkajätti Apple on jälleen joutunut ammattiliittojen ja kampanjajärjestöjen maalitauluksi, koska sen uusimman älypuhelimen tuotantoketjussa loukataan työntekijöiden perusoikeuksia. Jättivoittoja tahkoava yhtiö ei ole pannut filippiiniläistä sopimusvalmistajaansa ojennukseen, vaikka tämän toiminta rikkoo sekä tuotantomaan lakia että Applen omaa eettistä ohjeistoa.
Kansainvälisen työjärjestön ILOn sopimukset järjestäytymis- ja neuvotteluoikeuksista tulivat voimaan yli 60 vuotta sitten. Ne on ratifioitu yli 150 maassa, ja niiden periaatteet sisältyvät myös lukuisten suuryhtiöiden, myös Applen, omiin eettisiin ohjeistoihin. Voi siis tuntua hieman oudolta, että yhtiötä pitää oikein kansainvälisen kampanjan voimin muistuttaa sopimusten noudattamisesta.
Tosiasiassa Applen toimintatapa on valtavirtaa, vallitseva käytäntö tavaroiden ja palveluiden globaalissa tuotantoketjussa. Eettisistä periaatteistaan huolimatta tavaroita teettävät yhtiöt ovat tarkkoja siitä, että niiden omat käytännön vastuut tuotantopaikan työoloista ja mahdollisista ihmisoikeusrikkomuksista pysyvät mahdollisimman pieninä.
Walmart ei mielestään ollut millään tavalla vastuussa sille vaatteita Bangladeshissa tehneen tehtaan tulipalosta ja kuolleiden omaisille maksettavista korvauksista. Nestlé ja Lipton eivät olleet vastuussa tavasta, jolla niiden tuotteita Aasiassa valmistavat tehtaat nöyryyttivät työntekijöitään. Ja niin edelleen, ja niin edelleen, vuodesta toiseen.
Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjeita sovelletaan parhaillaan käytäntöön kansallisella tasolla eri maissa. Elinkeinoelämä etujärjestöineen vastustaa ehdottomasti sitä, että vastuu oman tuotantoketjun ihmisoikeuksista kirjattaisiin jotenkin velvoittavalla tavalla esimerkiksi yrityksen kotimaan lainsäädäntöön. Kaiken pitäisi pysyä vapaaehtoisena, jotta vastuunpakoilu aina tarvittaessa voisi jatkua.
Samaan aikaan on käynnissä vyörytys jo vanhojenkin yhteisesti hyväksyttyjen periaatteiden murentamiseksi. Onko lakko-oikeus, siis yksilön oikeus kieltäytyä työnteosta edelleen kaikille kuuluva perusoikeus? Yritysten kansainvälisten lobbareiden mielestä ei ole.
”Jos joku nyt ehdottaisi [Suomeen] yleissitovia työehtosopimuksia, järjestäytymisvapautta, kollektiivista neuvotteluoikeutta ja laillista työtaistelua uusina ideoina, pidettäisiin ajatusta todennäköisesti utopistisena ja naivina”, kirjoittaa tutkija Henri Purje STTK:n uudessa pamflettikirjassa. Tutkija on epäilemättä oikeassa. Ajatus ammuttaisiin äänekkäällä kampanjalla alas, kuten se nyt hieman karummalla tavalla ammutaan tai pamputetaan alas useissa SASKin toimintamaissa.
Vaadittiin vuosikymmeniä ja monta kunnon työn tekoa, jotta nyt itsestään selviltä tuntuvat oikeudet vakiinnutettiin osaksi suomalaisten arkea. Esimerkit maailmalta kertovat, että nuo oikeudet voi menettää paljon nopeammin kuin ne saavutettiin.
Siksi myös Suomessa on aihetta juhlia kansainvälistä Kunnon työn päivää 7. lokakuuta. Jotta muistaisimme edelleen tehdä kunnon työn tekoja täällä – ja jotta antaisimme tukemme työlle jota kumppanimme kaiken aikaa tekevät maailmalla.
Jukka Pääkkönen
Viestintäpäällikkö
Kirjoitus on Työmaana maailma -lehden 3/2014 pääkirjoitus.
Lue lehti verkkojulkaisuna
