Kolumbian hallitus päätti viime kesänä sovittaa maan lainsäädännön vastaamaan Kansainvälisen työjärjestön ILOn yleissopimusta kotitaloustyöstä, jonka Kolumbia ratifioi jo vuonna 2014.
Työsopimus pitää jatkossa laatia kirjallisena ja rekisteröidä kansalliseen järjestelmään. Siinä pitää määritellä palkka, maksutapa, työajat, lepoajat ja työpäivät. Työpäivän pituudeksi laki määrää kahdeksan tuntia. Lisäksi kotiapulaiset saavat oikeuden ylityökorvaukseen, yötyölisiin sekä irtisanomiskorvaukseen, jos he joutuvat epäoikeudenmukaisesti irtisanotuiksi.
Työsuhdeturvaa parannettiin kieltämällä käytännössä määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen. Tärkeä uudistus on myös valvonnan vahvistaminen laajentamalla työpaikkatarkastuksia. Jos työnantaja ei noudata uusia lakeja, siitä seuraa rangaistus.
Alalle laaditaan myös työehtosopimus. Sitä varten päätettiin perustaa kolmikantainen komitea, jonka sopimukset sitovat kaikkia kotitaloustyöntekijöitä työllistäviä kotitalouksia.
Väsymätön vaikuttamistyö tuotti tulosta
Nämä uudistukset ovat historiallinen voitto Kolumbian kotiapulaisille, joiden asema on aiemmin ollut hyvin heikko. Ilman lakia, johon tukeutua heidän on ollut hyvin vaikea puolustaa oikeuksiaan työntekijänä. Yksityiskodeissa työskennellään muiden katseilta piilossa, mikä on mahdollistanut monenlaisen hyväksikäytön.
SASK alkoi tukea Kolumbian kotitaloustyöntekijöitä sen jälkeen, kun maa ratifioi heitä koskevan ILOn yleissopimuksen eli vuonna 2015. Alusta asti tavoitteena on ollut vahvistaa tämän haavoittuvassa asemassa olevan työntekijäjoukon lainsäädännöllistä suojaa. SASKin yhteistyökumppani on ollut UTRASD-liitto, joka on erityisesti afrokolumbialaisille naisille suunnattu ammattiliitto. SASKin asiantuntija Anna Perttula pitää kehitystä huomattavana.
– Olemme tukeneet UTRASDin kasvua pienestä Medellínin kaupungissa perustetusta yhdistyksestä valtakunnalliseksi ja jopa kansainvälistä vaikuttamistyötä tekeväksi ammattiliitoksi. Moni vaikenemaan tottunut nainen on voimaantunut puolustamaan omia oikeuksiaan.
Liittoa johtaa Claribed Palacios, joka iloitsee siitä, että Kolumbiassa on nyt hallitus, joka kuuntelee heitä ja on ryhtynyt toimiin.
– Tämä on upeaa. Olemme kulkeneet pitkän vaikuttamispolun ja hyödyntäneet kaikki poliittisen osallistumisen paikat saadaksemme äänemme kuuluviin ja esittääksemme vaatimuksemme. Tämä on kiitos vuosien työstä.
Laista hyötyy lähes 700 000 naista
Seuraava askel on perustaa kotitaloustyöntekijöiden johtajista neuvotteluryhmä, joka keskustelee koko sektorin työoloista kolmikantaisessa komiteassa eli yhdessä valtion ja työnantajien edustajien kanssa. Asiat on siirrettävä paperilta käytäntöön, jotta ne näkyvät konkreettisina parannuksina yli 700 000 kotityöntekijän elämässä ja työoloissa.
Noin 94 prosenttia alan työntekijöistä on naisia. Iso osa kuuluu etniseen vähemmistöön tai on joutunut vuosikymmeniä kestäneen Kolumbian sisäisen konfliktin takia vaihtamaan asuinpaikkaa, ja on siksi haavoittuvassa asemassa.
Tätä nykyä 60 prosenttia kotien työntekijöistä ansaitsee vain minimipalkan verran tai vähemmän. Jopa 79 prosenttia työskentelee epävirallisesti. Merkittävä puute on myös se, että toistaiseksi vain 17 prosenttia on sosiaaliturvan piirissä.
Yli 50 vuoden taistelu oikeuksien puolesta
UTRASDin lisäksi vaikuttamistyöhön on osallistunut kaksi muutakin alan ammattiliittoa ja taustatukea antanut kotitaloustyöntekijöiden kansainvälinen kattojärjestö International Domestic Workers Federation IDWF.
Kolumbian kotitaloustyöntekijöiden järjestäytymisen historia ulottuu vuoteen 1974, jolloin Bogotassa perustettiin ensimmäinen alan ammattiliitto SINTRASEDOM. Se oli edelläkävijä kotiapulaisten oikeuksien puolustamisessa paitsi Kolumbiassa myös koko Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2012 perustettiin UTRAHOGAR-liitto rannikkokaupunki Caliin, ja heti seuraavana vuonna maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Medellíniin UTRASD, jota SASK lähti tukemaan lähes alusta asti. Nyt liitolla on toimintaa useissa kaupungeissa.
Ensimmäinen merkittävä lainsäädäntöuudistus saavutettiin vuonna 2016. Silloin hyväksyttiin laki, joka takasi kotiapulaisille meikäläistä lomarahaa vastaavan palvelubonuksen, johon kaikki muutkin työntekijät ovat oikeutettuja. Vuonna 2017 ammattiliitot perustivat yhteisen koalition, joka kasvatti työntekijöiden vaikuttavuutta hallituksen ja työnantajien suuntaan.
Vuonna 2023 liitot saivat perustettua kaksikantaisen komitean, joka valvoo ILOn kotitaloustyötä säätelevän yleissopimuksen noudattamista Kolumbiassa – siis sen, jonka maa ratifioi jo vuonna 2014.
Latinalaisen Amerikka on nyt edelläkävijä kotitaloustyöntekijöiden oikeuksien lainsäädäntöpohjan vahvistamisessa. Jo 18 maata on ratifioinut ILOn yleissopimuksen. Maailmanlaajuisesti ratifiointeja on 39. Työehtosopimusjärjestelmä on luotu neljään maahan: Uruguayhin vuonna 2008, Brasiliaan 2013, Argentiinaan 2015 ja nyt Kolumbiaan.
IDWF:n uutisesta vapaasti kääntänyt ja muokannut Laura Ventä
Kuvat: Anna Perttula
Lahjoita parempi työelämä
Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:
