Maailman johtajat kokoontuvat vuosittaiseen Kestävän kehityksen huippukokoukseen (HLPF) New Yorkiin 14.−24.7.2025. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan yhteiskunnallista muutosta, joka turvaa tuleville sukupolville hyvän elämän edellytykset. Kestävän kehityksen ytimessä on äärimmäisen köyhyyden poistaminen sekä ympäristön, talouden ja ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. HLPF:llä on tärkeä rooli paaluttaa globaalia, YK:n puitteissa tehtävää yhteistyötä näiden tavoitteiden eteen.
− Nyt tarvitaan aktiivisia kipinävahteja. Sääntöperustaisen yhteistyön liekki on pidettävä hengissä. Tulen hiipuessa kylmä hiipii nopeasti sisään, painottaa Fingon globaalin oikeudenmukaisuuden asiantuntija Silla Ristimäki.
− Nykyisessä maailmantilanteessa tuki YK:lle ja sen järjestöjen työlle on tärkeämpää kuin koskaan. YK-järjestöt tekevät arvokasta ja tehokasta työtä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomen tulee tehdä osansa ja taata näille järjestöille resurssit, joilla voidaan varmistaa niiden työn jatkuvuus, toteaa Suomen YK-liiton erityisasiantuntija Jenni Kauppila.
Heinäkuun kokous on tänä vuonna erityisen tärkeä tilaisuus Suomelle osoittaa sitoutumisensa YK:n puitteissa tehtävään yhteistyöhön ja sääntöperustaiseen järjestelmään. Tänä vuonna Suomi esittää oman vapaaehtoisen maaraporttinsa kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä. Raporttiin on sisällytetty Fingon koostamat kansalaisyhteiskunnan näkemykset.
Ympäristön ja työntekijöiden oikeuksista huolehdittava
YK:n pääsihteeri muistuttaa tuoreessa raportissaan, että ilmastonmuutoksen, pandemioiden ja aseellisten konfliktien seurauksena maailma tarvitsee enemmän ja tehokkaampaa monenvälistä yhteistyötä. Samaan aikaan raportti kiinnittää huomioita siihen, ettei nykyinen sääntelemätön taloudellinen globalisaatio kykene edistämään ympäristön ja ihmisten hyvinvointia.
− Talouskasvu ei ole kestävää, jos sen rinnalla ei huolehdita työpaikkojen laadusta, työn turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä elämiseen riittävästä toimeentulosta työntekijöille. Suomen kehityspolitiikan linjauksissa on kiinnitettävä enemmän huomiota elämiseen riittävään palkkaan, sosiaaliseen vuoropuheluun ja työehtosopimusten merkitykseen köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisessä sekä ratkaisuna ilmastoystävällisten työpaikkojen luomisessa, toteaa Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin kumppanuuspäällikkö Ellinoora Vesala.
Ihmisarvoisen työn ja talouskasvun lisäksi HLPF:n keskeisiin teemoihin lukeutuvat tänä vuonna terveys ja hyvinvointi sekä sukupuolten tasa-arvo.
Terveys ja sukupuolten tasa-arvo ovat keskeisiä turvallisuuskysymyksiä
− Terveellinen elämä jokaiselle ja hyvinvointi kaiken ikäisille on turvattava kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Juuri nyt näemme globaalisti terveydenhuoltosektorien kriisejä enemmän kuin aikoihin, ja erityisesti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuus on vaakalaudalla. Suomen tulee kantaa globaali vastuunsa ja puolustaa pitkän linjansa mukaisesti jokaisen oikeutta seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin, sanoo Väestöliiton kehityspolitiikan asiantuntija Roosa Rantala.
Solidaarisuuden asiantuntija Suvi Lensu korostaa pitkäjänteisen väkivallan ehkäisyn sekä lapsiavioliittojen ja tyttöjen sukuelinten silpomisen lopettamisen olevan erityisen tärkeää:
− Näiden tulee jatkossakin näkyä Suomen ulkopoliittisissa sitoumuksissa ja resursseina, joita ei ole mahdollista korvata kaupalla tai taloudellisiin intresseihin perustuvalla kehitysyhteistyöllä.
Järjestöt painottavat, että sukupuolten tasa-arvo on edellytys muiden kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiselle sekä olennainen osa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja demokratiaa. On tärkeää, että Suomi, jonka ulko- ja turvallisuuspolitiikka perustuu muun muassa tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen, puolustaa näitä äänekkäästi.
− Naisten taloudellinen ja poliittinen täysimääräinen osallisuus, koulutuksen saatavuus, oikeussuojan vahvistaminen sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen muodostavat perustan vakaudelle, turvallisuudelle, kestävälle kehitykselle ja rauhalle. Rauhaa rakennetaan kestävästi puuttumalla konfliktien juurisyihin, kuten eriarvoisuuteen, ja varmistamalla kaikkien ryhmien osallistuminen päätöksentekoon, sanoo Suomen Lähetysseuran ihmisoikeuksien ja vaikuttamisen asiantuntija Rosa Puhakainen.
Fingon ja järjestöjen tiedote
