#Pelin hinta

Kymmenen eniten tienaavaa jalkapalloilijaa ansaitsee yhteensä vuodessa yli puoli miljardia dollaria. Tuntuukin varsin erikoiselta, että työmailla täytyy heikossa asemassa olevan siirtotyöläisen kuolla huonojen olosuhteiden vuoksi, kirjoittaa SASK-lähettiläs Petri Partanen.

Vuoden päästä marraskuussa ne alkavat.  Maailman suosituimman urheilulajin, jalkapallon, maailmanmestaruuskisat. Vuoden 2022 MM-kisat pelataan tällä kertaa Qatarissa. Maa on tunnettu pahamaineisesta kafala-järjestelmästään, jossa siirtotyöläiseltä otetaan maahan tullessa passi pois ja estetään työnantajan vaihtaminen toiseen.

Kritiikki järjestelmää kohtaan ja negatiivinen julkisuus ovat hieman parantaneet tilannetta, mutteivät  riittävästi. Kun siirtotyöntekijöiden oikeudet Qatarissa ovat olleet edellä mainitulla tasolla, niin ei olekaan yllätys, että jalkapallostadioneita rakennettaessa on kuollut tuoreimman arvion mukaan jopa 6 550 siirtotyöntekijää.

Qatarin valtion virallisissa tilastoissa kuolleiden määrä on kuitenkin vain murto-osa tästä. Onkin käynyt ilmi, että jos työntekijä kuolee kuumuuden aiheuttamiin terveysongelmin, ne tilastoidaan Qatarissa luonnollisista syistä johtuviksi kuolemiksi. Esimerkiksi intialaisten työntekijöiden kuolemista Qatar on raportoinut peräti 80 % tapahtuneeksi luonnollisista syistä.

*****

Kymmenen eniten tienaavaa jalkapalloilijaa ansaitsee yhteensä vuodessa yli puoli miljardia dollaria. Tuntuukin varsin erikoiselta, että heikossa asemassa olevan siirtotyöläisen täytyy kuolla työmailla huonojen olosuhteiden vuoksi.

Jalkapallokentän koko on 7 140 neliömetriä. Kun arvioitu kuolleiden määrä on lähes yhtä paljon, ja kun makaava ihminen vie noin yhden neliömetrin verran tilaa, on ajatus pelistä qatarilaisella jalkapallokentällä vähintäänkin irvokas. Jalkapallon ympärillä liikkuu niin isoja rahavirtoja, että näin suuri määrä kuolleita siirtotyöntekijöitä ei ole perusteltavissa tai hyväksyttävissä mitenkään. Työturvallisuuden hinta ei Qatarin kaltaisessa yltiörikkaassa maassa voi olla hintakysymys. Kysymys onkin ahneudesta ja täydellisestä välinpitämättömyydestä ihmisarvoa kohtaan.

Jalkapallon ystävänä koen tulleeni petetyksi. Voinko katsoa rakastamaani jalkapallon MM-kisaa ja nauttia siitä, jos samalla tiedostan sen vuoksi kuolleen kirjaimellisesti koko kentän pinta-alallisen verran ihmisiä. Qatarin ihmisoikeusongelmat ovatkin hyvä muistutus meille jokaiselle siitä, miten työntekijöitä voidaan kohdella ilman ammattiyhdistysliikkeen tai vahvan lainsäädännön takaamaa suojaa. Tämä meidän olisi syytä muistaa Suomessakin, kun keskustelemme työehtosopimuksista tai työlainsäädännöstä.

Onneksi heikommassa asemassa olevia siirtotyöntekijöitä voidaan kuitenkin auttaa! Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK tukee ja kouluttaa muun muassa nepalilaisia siirtotyöläisiä.

SASKin, Rakennusliiton sekä maailmanlaajuisen rakennus- ja puutyöläisten liitto BWI:n avulla on autettu nepalilaisia ammattiliittoja verkostoitumaan ja parantamaan siirtotyöläisten asemaa Qatarissa yhteistyössä liittojen, valtionhallinnon ja työnantajien kesken. Sinäkin voit auttaa tulemalla mukaan SASKin toimintaan.

Petri Partanen
Kirjoittaja on SASK-lähettiläs 

Aiheeseen liittyvää

Qatar 2022 – Pelin hinta -teemaseminaari

Qatarin MM-kisojen 2022 stadionit on rakennettu käytännössä täysin siirtotyövoimalla. Siirtotyöntekijöiden oikeuksiin Qatarissa liittyy monia epäkohtia, ja arvio on, että työmailla on kisojen myöntämisen jälkeen kuollut

Lue lisää

Pelin hinta

Pelin hinta Jalkapallon MM-kisojen 2022 stadionit Qatarissa on rakennettu pääosin siirtotyövoimalla. Kisojen rakennustyömailla arvioidaan kuolleen tuhansia ulkomaisia työntekijöitä. Heidän oikeuksiensa puolustaminen Qatarissa on erityisen hankalaa, sillä

Lue lisää

Nuorille pandemian hinta on korkeampi

Pandemian välittömät vaikutukset ovat nuorille rajumpia kuin aikuisille, mutta lisäksi myös pitemmän ajan taloudellinen ja sosiaalinen hinta on nuorille korkeampi. SASKin tukemat ammattiliitot pyrkivät vaikuttamaan

Lue lisää