Kahvin karvas jälkimaku
Aurinko on jo noussut. Ruoho on yön jäljiltä vielä kosteaa. Tulossa on kuitenkin poutapäivä eikä pilviä näy taivaalla. Kuten isolla osalla suomalaisista, minunkin aamuni alkaa kahvinkeitolla. Jälleen kerran kaadan eiliset kahvit pannusta viemäriin, ja se harmittaa.
Suomessa juodaan eniten kahvia maailmassa. Keskimäärin suomalainen juo kahvia 10 kiloa vuodessa, tarkoittaen sitä, että joka sadas kahvipapu tuodaan Suomeen. Suomalaiset myös kaatavat reippaasti kahvia viemäriin, noin 2,5 litraa vuodessa henkeä kohti, muodostaen 13 prosenttia kotitalouden ruokahävikistä.
Kahvipavun matka viljelymailta suomalaisten kuppiin on pitkä. Kahvia viljellään Keski- ja Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Suurin osa (68 %) kahvintuotannon hiilijalanjäljestä muodostuu viljelystä ja prosessoinnista. Ympäristövaikutusten lisäksi kahvitilojen työntekijöiden oloissa olisi parannettavaa.
Suomeenkin kahvia toimittavilla tiloilla on maksettu liian alhaisia palkkoja, käytetty lapsityövoimaa ja syrjitty naisia. SASK on ollut mukana vahvistamassa lasten oikeuksia pienviljelijäyhteisöissä. Projektin tavoitteena oli lisätä tietoisuutta lasten oikeuksista ja ekologisemmista viljelytavoista. Suurin osa (80 %) kaikesta maailman kahvista on tuotettu 25 miljoonan pienviljelijän toimesta, joten tietoisuuden lisääminen tässä ryhmässä on merkittävä toimi.
Elämiseen riittävä palkka on tavoitteena kaikissa SASKin hankkeissa. Kun vanhemmille maksetaan säällinen palkka, heillä on vara elättää perheensä eikä lasten tarvitse tehdä töitä vaan he pääsevät kouluun. Näin lapsityön vastainen työ on mukana kaikissa SASKin projekteissa.
Arvostetaan siis pienviljelijöiden kovaa työtä sekä ympäristöä. Nautitaan itse kahvimme, eikä kaadeta sitä viemäriin.
Vuosi 2021 on kansainvälinen lapsityön poistamisen teemavuosi. Lue, mitä SASK tekee lapsityön poistamiseksi.
Aiheeseen liittyvää
Lapsityö
Jäsenjärjestöt
