– Katsoin televisiosta, kuinka kadut olivat täynnä aktivisteja. Lupasin itselleni, että kun menen yliopistoon, myös minusta tulee sellainen.
Sellainen filippiiniläisestä Rodel Abenojasta tuli. Yliopistosta ei vain meinannut löytyä sopivaa ryhmää, johon liittyä. Organisaatio, joka oli näkyvästi esillä yliopistolla siihen aikaan, oli ammattiyhdistysliike, ja neljäntenä opiskeluvuotenaan Abenoja päätti liittyä mukaan vapaaehtoiseksi.
Hän oli nyt osa nuorisoliikettä, joka halusi muuttaa yhteiskuntaa. Jälleen sattui niin, että vallassa oli korruptoitunut ja itsevaltainen presidentti, jonka viralta panemiseksi kansa lähti kaduille. Presidentti Joseph Estrada oli syytteessä virkarikoksesta, mutta joutui eroamaan hallituksensa jäsenten joukkoeron seurauksena. Eroon vaikutti kansan mielipide. Abenoja sai olla osa tätä tapahtumaketjua.
Filippiinien poliittinen historia on myrskyisä. Kansa tuntuu valitsevan presidentikseen diktaattorin toisensa perään. Välissä on edistyksellisiä hallitsijoita, mutta diktaattoriksi hamuavien populistinen retoriikka uppoaa kansaan.
Ihmiskauppaa vastaan
Opintojen jälkeen Abenoja meni töihin ay-liikkeen organisaatioon ja jatkoi maailman parantamista sitä kautta. Näihin päiviin asti hän on myös tukenut osaamisellaan nuorisoliikettä, vaikka ei ikänsä puolesta enää olekaan osa sitä.
Abenoja haluaa edistää myös tasa-arvoa, joten hän toimii feministisessä nuorisoliikkeessä, joka tukee prostituoituja ja vastustaa naisten kokemaa ihmiskauppaa. He haluavat kriminalisoida seksin oston ja sen ympärillä toimivan bisneksen, jonka uhreja naiset ovat.
– Aktivismi todellakin on minulla verenperintönä. Isäni vei minua lapsena mielenosoituksiin. Hän kuoli, kun oli 11-vuotias ja teen tätä myös kunnianosoituksena hänelle. Olen myös nähnyt paljon hyväksikäyttöä. Olen nähnyt köyhyyttä. Olen nähnyt ihmisten kuolevan.
Ammattiyhdistysliikettä Abenoja pitää kansalaisaktivismin korkeimpana asteena, koska sen kautta uudistetaan yhteiskuntaa hänen kotimaassaan.
Tämän ovat valitettavasti huomanneet myös diktaattorit. Ay-aktiivit, kuten muutkin kansalaisaktivistit, joutuvat vuosikymmenestä toiseen kokemaan uhkaa. He muuttavat maailmaa henkensä uhalla. Filippiineillä murhattiin presidentti Duterten aikana 72 ay-aktiiveja – ja heitä murhataan edelleen.
Myös rohkea voi pelätä
Abenojakin on kokenut vakavaa uhkaa ja joutui nykyistä edeltävän presidentti Duterten aikana piileksimään kolme kuukautta. Nyt hänen tilanteensa on hieman parempi, mutta se voi muuttua koska tahansa.
– Ihmiset kysyvät, pelkäänkö. Totta kai minä pelkään. Mutta minun on toimittava. Ihminen voi olla rohkea vaikka pelkääkin.
Eniten Abenoja on huolissaan tavallisista liittojen jäsenistä, jotka hekin kokevat uhkaa.
– Minä teen aktivismia työkseni ja saan apua päästäkseni turvaan. Mutta tavalliset työntekijät eivät pääse uhkaa pakoon ja ovat jatkuvasti ”etulinjassa”. Heidän vuokseen minä tätä teen.
Myös Kansainvälinen työjärjestö ILO on Abenojan ja hänen kollegojensa aktiivisuuden ansiosta kiinnittänyt huomiota Filippiinien tilanteeseen. Erityisesti eteläisellä Davaon alueella poliisi uhkailee liittojen jäseniä, joten keskusjärjestö vei asian ILOn käsiteltäväksi. Sieltä tuli suositus kunnioittaa työntekijöiden oikeutta järjestäytyä.
Tämän seurauksena Filippiineillä hyväksyttiin viime vuonna hallituksen virallinen ohjeistus järjestäytymisoikeudesta. Enää poliisi tai armeija ei saa puuttua liittojen toimintaan, ainoastaan työministeriö.
Mutta tämä ei vielä Abenojalle ja kumppaneille riitä.
– Kyseessä on hallituksen päätös, ei laki. Eli kun seuraava presidentti astuu valtaan, hän voi taas toimia toisin. Tämä asia täytyy saada lakiin.
Sen eteen ammattiyhdistysliike tekee kaikkensa seuraavaksi.
Suomalaisille Abenoja haluaa sanoa vielä sen, että ei kannata haikailla maailman muutosta lupailevien ”supersankarien” perään.
– Meidän on tehtävä muutos yhdessä, kansanliikkeenä.
Ay-oikeudet, kuten oikeus perustaa ammattiliitto ja liittyä jäseneksi, ovat ihmisoikeuksia. Ne ovat maailmalla laajalti uhattuina ja tarvitsevat puolustajia, kuten muutkin ihmisoikeudet.
Rodel Abenoja on Mindanaon alueen aluesihteeri Filippiinien SENTRO-keskusjärjestössä, jonka toimintaa Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee. Hän on myös SASKin tukeman hankkeen koordinaattori. Tänä vuonna hän on yksi vapaan kansalaisyhteiskunnan tärkeyttä korostavan Toimi, koska voit -kampanjan kampanjakasvoista.
Lahjoita parempi työelämä
Työelämän ihmisoikeudet kuuluvat kaikille. Jos haluat tukea SASKin työtä ihmisarvoisen työn ja elämiseen riittävien palkkojen puolesta:
