Uruguayn talkoomatkapäiväkirja: Osa 28

11.12.2012 02:48

Koska matkaosuutemme Lacazessa lähestyi loppuaan, järjestimme yhdessä paikallisten paperityöläisten kanssa yhdistetyn, jäähyväis- ja ittepäisyysjuhlan. Ja olihan se siinä mielessä pikkujoulukin, että lahjoja saatiin ja annettiin.  Juhlan järjestelyistä vastasi meidän puolestamme Päivi ja Tommi, jotka sitten ottivat mukaan muitakin tilojen koristeluun ja kalusteiden järjestelyihin. Juhlat pidettiin paperityöläisten tilojen vieressä olevassa rillikodassa, johon mahtui huoleti 50 henkeä.

Tilaisuus alkoi kello 21:00, jolloin osa meistä oli katsomassa toimiston puolella, aiemmin päivällä Uruguayn valtakunnan televisioon tehtyä haastattelua.  Haastattelu löytyy tästä

Kun itsekin saavuin lähetyksen loputtua juhlatilaisuuteen, oli alkumaljoja jo aloiteltu, mutta vielä edustava resutenttipari, Päivi ja Tommi ottivat kätellen meitä vastaan. Alkudrinkiksi Päivi oli suunnitellut ja tehnyt paikallisesta vodkasta ja turkinpippureista salmiakkikossun nimellä tunnetun juoman. Tarjoilupöydillä oli monenmoista pikkupurtavaa, niin paikallista kuin Suomestakin tuotua. Näitä sitten seurustelun lomassa nautiskelimme. Vaimean musiikin soidessa taustalla, siirryimme sitten varsinaiseen ruokaan, jonka jälkeen nautimme vielä Venezuelalaista solidaarisuuskahvia. Kahvia jonka he olivat saaneet lahjaksi aiemmin päivällä tehdyn vierailun yhteydessä. Kahvi oli alkujaan tullut Venezuelalaisen solidaarisuus porukan mukana Lacazeen.

Illan edetessä pidettiin kiitospuheita puolin ja toisin, kehuttiin toisiamme ja meidät toivotettiin  vastakin tervetulleiksi heidän vieraikseen. Tässä kohtaan ohjelmassa oli myös onnittelulaulu Wachingtonille, jolla oli syntymäpäivä, sekä Jukalle, merikapteenin papereiden saamisen johdosta. Sitten muistettiin oman porukan kesken muutamia henkilöitä erinäisistä ansioista. Kuten Veli-Mattia, ahkerasta tyttöjoogaan osallistumisesta. Myös muistolahjoja jaeltiin ja meidän porukan aiemmin saamat lahjat arvottiin. Yön jo pimettyä musiikkikin koveni ja innokkaimmat alkoivat tanssimaan. Siinä olikin monenmoista tyyliä lattialla. Suomalaista jäyhää keinuntaa ja Eteläamerikkalaista rytmikästä riehuntaa. Välillä mentiin ketjussa, toisinaan taas saimme nauttia mitä taitavimmista parisuorituksista.

Omasta puolestani joudun tunnustamaan, että minullekin tuli yhdessä asiassa raja vastaan. Olin nimittäin melkein koko reissun ajan käyttänyt Kuubasta tuomaani Kuuba lippalakkia. Lakki herätti kaikkien Ay-tovereiden kiinnostusta ja se olisi vaihdettu milloin t-paitaan tai johonkin muuhun vastaavaan. No nyt minä sitten sen suostuin vaihtamaan, kun vastalahjaksi luvattiin Paperiliiton lippu, joka sitten ennen juhlien loppua minulle annettiinkin. Kuuba-lippiksen he aikoivat ottaa käyttöön erilaisissa tilaisuuksissa ja yhden käännöksen mukaan laittaisivat väliajaksi toimiston seinälle.

– Matti Pietilä

Mikä ihmeen talkoomatka? Vastauksen löydät täältä

Jaa artikkeli: