Uruguayn talkoomatkapäiväkirja: Osa 25

7.12.2012 20:25

Kolme Tehyläistä terveydenhuollon ammattilaista on saanut tutustua Urugualaiseen terveydenhuoltoon muutamista näkökulmista. Olemme tavanneet Maldonadossa  kirurgisen sairaanhoitajan Rosannan,sekä tutustuneet Juan Lacazessa aluesairaalan tyyppiseen terveydenhuoltolaitokseen. Vierailumme kehitysvammaisten ja mielenterveysongelmaisten työtoimintakeskukseen ja vanhainkotiin, sekä huumenuorten kuntoutuskotiin valotti myös osaltaan Uruguayn terveydenhuollon rakennetta ym.

Leikkaussalihoitajana työskentelevä Rosanna kuuluu hoitajien liiton hallitukseen sekä PIT-CNT:n hallitukseen. Rosanna kertoo, että hoitajien lähtöpalkka on matala (n. 17000 pesoa eli n. 700€/kk), jota nostaa mm. haittatyökorvaukset. Rosannan mukaan palkka on kolmessa eri luokassa, joka ensimmäisen kerran nousee 4 vuoden työskentelyn jälkeen — hoitajan saatua mm. lisää koulutusta. Hoitoalalla lähihoitajaksi kouluttaudutaan 2 vuotta ja sairaanhoitajaksi 5 vuotta. Sairaanhoitajan koulutuksen saaneilla on automattisesti opetus- ja yritysoikeus. Rosannan mukaan sairaanhoitajan työ on vähemmän autonomista kuin Suomessa, lääkärit päättävät ja vastaavat potilaan hoidosta. Hoitajien eläkeikä on 60 vuotta. Puolustusvoimilla työskentelevä Erja oli kiinnostunut puolustusvoimien sairaanhoidosta — Rosannan mukaan puolustusvoimat kouluttavat itse omiin tarpeisiinsa sairaanhoitajat, jotka kaikki ovat myös käyneet armeijan. Puolustusvoimissa ei työskentele Suomen tapaan siviilejä. Puolustusvoimat Uruguayssa on suljettu organisaatio, joka on vasta viime vuosina avautunut siten, että esim. lääkärit voivat päästä tutustumaan sinne.

Juan Lacazen julkisen puolen aluesairaala oli rakennettu vastaamaan 6000 potilaan tarpeita, mutta nyt tällä alueella on 14500 asukasta — sairaala on siis käynyt pieneksi. Sairaalan tilat näyttivätkin ahtailta, mutta viihtyisiltä kirkkaan violetteine ja vihreine seinineen. Ihmisiä oli aulassa, sekä käytävillä odottelemassa vastaanotolle pääsyä. Sairaalaa on laajennettu kolmeen otteeseen, mutta paineita lisälaajennuksille olisi edelleen — varsinkin ensiapupoliklinikalle. Meitä sairalassa kierrätti ylihoitaja, sekä sairaalan johtaja, jotka erittäin lämpimästi ottivat meidät vastaan sairaalan kiireestä huolimatta.  Päivittäin sairaala vastaanottaa 60-70 ensiapupotilasta, sekä 200 ajanvarauspotilasta. Kyselimme mm. hoitotakuusta — esim. silmälääkärille oli n. 3kk jonot ja normaalisti muille erikoislääkäreille on 1-2 viikon jonotusaika. 72:sta erikoisalasta Juan Lacazessa on 42 erikoisalaa edustettuna, josta sairaalan johtaja oli erityisen ylpeä.

Sairaalassa toimii myös laboratorio, jossa tutkitaan mm. kemiallisia virtsa- ja verinäytteitä. Laboratorio tutkii päivittäin 19 potilaan näytteet, joka ihmetytti meitä kovasti olihan sairaalassa päivittäin kuitenkin paljon enemmän potilaita. Sairalaan potilastiedot ovat paperilla, arkistossa oli 10 000 potilaan tiedot. Kävimme tutustumassa sairaalan äitiyspoliklinikkaan, saimme kuulla että Juan Lacazessa syntyy n. 10 lasta kuukausittain — osa lähtee myös synnyttämään Montevideoon. Uruguayssa muutoinkin syntyvyys on matala.

Tapasimme paikallisia liiton sairaanhoitajia. He tekevät 6 tunnin työaikaa, josta saatava palkka ei kaikille riitä elämiseen — osa hoitajista käy vielä tekemässä toiset 6h yksityisellä puolella. Kun kysyimme, että mitä he haluaisivat työoloissaan muuttaa, ensimmäisenä asiana he mainitsivat palkan.  Sairaanhoitajat kertoivat, että heidän työvuoronsa ovat 4 päivää töitä, jonka jälkeen on aina yksi vapaa. Haittatyökorvauksia heille ei makseta, vaan ne korvataan vapaapäivinä. Hoitajilla on 20 päivää lomaa vuodessa eli 4 viikkoa. Olimme myös kiinnostuneita sairaanhoitajien sukupuolijakaumasta — tässä sairaalassa oli 24 sairaanhoitajaa, joista vain yksi on mies. Kysyttäessä hoitajapulasta, he vastasivat että koulutettuja sairaanhoitajia kyllä olisi, mutta taloudellisen tilanteen vuoksi lupaa ylemmältä portaalta ei saada ja paikkojen täyttämiseen menee paljon aikaa.

Olimme vierailuun erittäin tyytyväisiä — se että sairaalan johto kierrätti meitä ympäri sairaalaa, kuitenkin päällimmäisenä jäi mieleen yhteinen keskustelu suomalaisten ja urugualaisten hoitajien kesken, josta välittyi nopeasti yhteenkuuluvuuden tunne. Huumoria ja molemminpuolista lämpöä ja tsemppausta ei jäänyt puuttumaan.

-Nina, Erja ja Anu-

Mikä ihmeen talkoomatka? Vastauksen löydät täältä

Aiheeseen liittyvää

Kuolema on jokapäiväistä Qatarissa, mutta Narayan Dhoj suunnittelee silti paluuta

Nepalilainen mekaanikko on pystynyt pitämään puolensa rakennustyömailla, mutta hän tietää, että monet kohtaavat sortoa ja jäävät ilman ansioita.

Lue lisää

Mikä ihana päivä kuluttaa!

Kysymällä myyjältä esimerkiksi tuotteen eettisyydestä herätät tietoisuutta ja pidät yritykset kiinnostuneina tuotannon vastuullisuudesta. Osallistumalla kansalaistoimintaan tai ay-liikkeeseen voit vaikuttaa aktiivisemmin. Äänestämällä taas voit vaikuttaa siihen,

Lue lisää

”Kaksi maskia maksaa saman verran kuin riisit koko perheelle yhdeksi päiväksi”

Myanmarissa ja Bangladeshissa tehtaat menevät kiinni, kun isot brändit jättävät tilauksensa maksamatta. Työntekijät menettävät työnsä, ja huoli terveydestä näyttelee pienempää roolia. Tekstiiliteollisuuden koronakriisissä vastuunkantajiksi vaaditaan

Lue lisää