Suomalaisyritysten käyttämissä vastuullisuusauditoinneissa isoja puutteita

Finnwatchin tänään julkaisema raportti vertailee 16:ta suomalaisyritysten käyttämää sosiaalisen vastuullisuuden sertifiointi- ja auditointijärjestelmää. Finnwatch moittii järjestelmiä työntekijöiden näkemysten sivuuttamisesta, heikkolaatuisista auditoinneista sekä puutteista läpinäkyvyydessä ja kriteerien laadussa.

Parhaiten Finnwatchin vertailussa pärjää Reilu kauppa -sertifiointi. Heikoin on mehuteollisuuden etujärjestön SGF:n kehittämä valvontajärjestelmä.

– Sosiaalisen vastuun valvontajärjestelmiä on jo vuosia arvosteltu huonoihin työoloihin johtavien rakenteiden ylläpitämisestä. Kritiikistä huolimatta ongelmiin ei juurikaan ole puututtu, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Finnwatchin mukaan prosessuaalisia oikeuksia, kuten työntekijöiden aktiivista järjestäytymisvapauden edistämistä ja järjestäytymisen mahdollistamaa elämiseen riittävää palkkaa, ei ole otettu järjestelmissä riittävästi huomioon.

– Ilman työntekijöiden järjestäytymistä ja elämiseen riittävää palkkaa on mahdotonta saada aikaan pysyviä muutoksia työoloissa, Vartiala toteaa.

Vastuullisuudesta tullut miljardibisnestä

Erilaisia vastuullisuusstandardeja on käytössä jo yli 170, ja auditoinnista on tullut miljardibisnestä.

– Auditointeja tehdään tuhansia joka vuosi, mutta niitä käytetään lähinnä kriteerien täyttymisen toteamiseen paperilla. Vain harvat järjestelmät seuraavat pitkän aikavälin vaikutuksia työntekijöiden oikeuksiin, sanoo Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti.

Osansa kritiikistä saa myös ammattiyhdistysliike, jonka suhtautumista sertifiointijärjestelmiin Finnwatch moittii hajanaiseksi. Ay-liikettä tarvittaisiin varmentamaan erityisesti työntekijöiden järjestäytymisvapauden toteutuminen.

Finnwatch kaipaa sosiaalisen vastuullisuuden valvontajärjestelmiin myös viranomaisvalvontaa.

– Kuluttajilla ei ole käytännössä minkäänlaisia mahdollisuuksia vertailla lukemattomia erilaisia järjestelmiä ja tehdä niiden perusteella valistuneita ostopäätöksiä. Markkinoille on tullut myös helppoheikkejä, jotka myöntävät vastuullisuussertifikaatteja heppoisin perustein, kertoo Kultalahti.

Sertifioinneilla ja auditoinneilla on keskeinen rooli, kun yritykset pyrkivät noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeusvelvoitteitaan.

– Valvontajärjestelmiä tarvitaan, mutta niitä tulee kehittää huomattavasti paremmiksi, Vartiala toteaa.

Finwatchin raportti Kaalimaan vartijat – Näkökulmia työelämän oikeuksia tarkastelevien sertifiointi- ja auditointijärjestelmien laatuun

Kuva: Janne Hulkkonen

Aiheeseen liittyvää

Qatarin lait ovat uudistuneet työntekijän eduksi – enää ne on saatava koko kentän käyttöön

Ovatko siirtotyöntekijöiden aseman parantamiseksi Qatarissa tehdyt toimet silkkaa harhauttelua? Vai voiko tuloksena olla maalipotku, joka merkitsee ihmisarvoisen työn voittoa myös seuraavia isoja urheilukisoja rakentaville työntekijöille?

Lue lisää

Ihmisoikeudet

Ihmisoikeudet ovat yhteisiä kaikille maailman ihmisille. Valtioiden täytyy suojella ihmisoikeuksia, yritysten puolestaan kunnioittaa niitä. SASKin tuella vaikutetaan molempiin tahoihin, jotta työelämän ihmisoikeudet toteutuisivat kehittyvissä

Lue lisää

Manoranjan Pegu rikkoi köyhyyden kierteen – nyt hän puhuu siitä, kuinka koulutus on miltei ainut tie ulos köyhyydestä

SASKin Etelä-Aasian aluekoordinaattori Manoranjan Pegu tulee Assamin maakunnasta Intian koillisosasta. Manoranjan ”Mano” Pegu sanoo, että koulutuksen saannin edessä on monia haasteita, joista köyhyys on vain

Lue lisää