— Mikä olikaan eilen illalla esiintyneen laulajan nimi? Paleface!
Palkansaajien maailmanjärjestö ITUCin pääsihteeri Sharan Burrow silmäilee innostuneesti sunnuntaiaamuna Lahden Sibeliustalolle kokoontunutta yleisöään.
— Palefacen viesti oli että meidän on taisteltava fasismia vastaan. Hän sanoo ”act now”, ja juuri se on tärkeintä. Ei menneisyys eikä tulevaisuus, vaan se, mitä me teemme nyt.
Helmikuun ensimmäisen viikonlopun Solidaarisuuspäivät tarjosivat tiiviin ja yltäkylläisen kattauksen kansainvälisiä ja kotimaisia vieraita sekä yli 300-päisen innostuneen joukon eri ammattiliittojen jäseniä.
Jyhkeän konserttitalon harmaasävyiset salit nielaisivat sisäänsä maailman työtä tekevien ihmisten elämän koko kirjon. Keskustelut, videot, alustukset ja kokemuspohjaiset tarinat niin Afrikasta, Aasiasta kuin Latinalaisesta Amerikastakin välittivät paitsi karuja tosiasioita, myös silkkaa toivoa, optimismia ja innostusta tehdä asioille jotain. Mukavan buustin innostukselle antoi myös tuore tieto siitä, että Suomen hallitus on myöntänyt kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle 22,5 miljoonan lisärahoituksen.
Australialaissyntyinen Burrow suitsuttaa suomalaista ay-liikettä, joka SASKin kautta on vaikuttanut lainsäädäntöön eri maissa. Maailman suurimman ammattijärjestön huipulta hän katselee, kuinka äärioikeisto kasvaa, eriarvoisuus, epävarmuus ja viha saavat yhä enemmän valtaa, ihmisoikeuksia rikotaan ja ilmastonmuutos lepää kaiken yllä.
— Mutta meillä on työkaluja ja kykyä toimia.
Kun Burrow’lta kysytään, onko ay-liike liian poliittinen, hän vastaa ”ei ikinä”. Hänen mukaansa juuri politiikan suuntiin vaikuttamalla tehdään lakeja, jotka velvoittavat yritykset kantamaan vastuunsa asioista kuten ihmisten elämiseen riittävät palkat, terveys ja koko planeetan ilmasto.
Keskustellessaan SAK:n ja STTK:n puheenjohtajien Jarkko Elorannan ja Antti Palolan kanssa, Burrow katselee taas yleisöön ja toteaa näkevänsä paljon nuoria kasvoja.
— Tarvitaan sukupolvet ylittävää keskustelua. Me olemme sulkeneet nuoret ulos keskustelusta emmekä ole kuunnelleet heidän näkemyksiään. Demokratian säilyttäminen vaatii nuoremman sukupolven rohkeutta.
Yleisöstä kuuluu iloinen ”yeah” -huudahdus. Afrotukkainen Hilma Mote, kansainvälisen työjärjestö ILO:n nykyinen työelämäasiantuntija heilauttaa kättään hyväksyvästi.
Namibiasta kotoisin oleva Mote on urallaan puolustanut erityisesti afrikkalaisten naisten oikeuksia. Omassa puheenvuorossaan hän ruotii kotimaansa tilannetta, jossa ay-liike on hukassa, ja paikallinen SWAPO-puolue sanelee sen tekemisiä.
— Ay-liike Namibiassa ei ole enää liike. Se on avioliitossa puolueen kanssa, ja nyt niiden pitäisi erota sovussa, Mote sanoo.
Mutta Burrow’n tavoin hänkin uskoo politiikan voimaan.
— Meidän työmme on poliittista.
Nuorten ja naisten esiinmarssi sekä kansainvälisen solidaarisuustyö. Ne ovat Moten näkemyksen mukaan kulmakiviä, kun ay-liikettä vahvistetaan. Samat ja monet muut pilarit nousivat kannattelemaan kaksipäiväisen solidaarisuustapahtuman osuuksia, joissa avarrettiin tietämystä esimerkiksi Etelä-Afrikan viinitiloilla työskentelevien, Filippiinien kovaotteisen johdon alla elävien tai Nepalin lapsityöntekijöiden tilanteista.
ILO:n määrittelemien työelämän perusoikeuksien puolesta kamppailu on kovaa työtä, mutta sitä kaikki Lahdessa ilmiselvästi halusivat tehdä.
Sharan Burrow’n hehkuttama Paleface sai iltajuhlakansan myös karjaisemaan sen ulos. Miten historiaa luetaan -biisissä ei mietitä menneitä eikä turhaan tulevaa, vaan keskitytään nykyhetkeen. Sillä ”tässä hetkessä on kaikki mitä tarvitaan”. Kun räppäri toistaa mikkiin yli kymmenen kertaa ”me voidaan tehdä –”, Metsähallia ristiin rastiin halkoneen letkajenkan hiestyttämä yleisö laulaa takaisin yhtä väsymättä: ”ihan mitä halutaan!”
Teksti: Sini Saaritsa, kuvat: Lassi Kaaria.
