Perjantaina tulee kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun Bangladeshissa tapahtui yksi maailman tuhoisimmista onnettomuuksista. Onnettomuudessa kuoli 1 129 ihmistä. Noin 2 500 loukkaantui. Tehdasrakennuksessa valmistettiin vaatteita useille tunnetuille kansainvälisille vaatemerkeille.
Tehdas romahti, koska rakennusta ei ollut tarkoitettu teollisuuskäyttöön. Se ei kestänyt generaattoreiden ja muiden teollisuuslaitteiden aiheuttamaa kuormaa ja tärinää. Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa sähkökatkot ovat arkipäivää, ja siksi tehtaissa on yleensä omat generaattorit. Ne oli kuitenkin määräysten vastaisesti sijoitettu kahdeksankerroksisen rakennuksen ylimpään kerrokseen.
Generaattorien tuoma jatkuva tärinä ja kuorma synnyttivät halkeamia rakennuksen kantaviin rakenteisiin. Työntekijät havaitsivat halkeamat ja kertoivat niistä tehtaan johdolle. Varoittavista merkeistä johto ei piitannut, vaan pakotti sortumispelon takia rakennuksesta poistuneet työläiset takaisin ompelukoneittensa ääreen kohtalokkain seurauksin.
Ei koskaan enää?
Onnettomuus oli herätys. Kansainvälinen kuluttajaliike, kansainvälinen ay-liike sekä YK:n työjärjestö ILO alkoivat vaatia onnettomuuden syiden kunnollista tutkintaa. Vaatteita tehtaassa alihankintana tuottaneet vaatebrändit haluttiin vastuuseen ja maksamaan korvauksia onnettomuudessa menehtyneiden omaisille ja vammautuneille.
Korvauksia on kerätty noin 21 miljoonan euron verran, mutta noin 8 miljoonaa euroa uupui vielä maanantaina 20. huhtikuuta.
Onnettomuuden jälkeen alkoi pohdinta siitä, miten vastaavan onnettomuuden toistuminen voidaan estää. Huomio kiinnittyi Bangladeshin tehdasrakennusten palo- ja rakennusturvallisuuteen. Lopputuloksena oli palo- ja rakennusturvallisuussopimus eli niin sanottu Accord-sopimus.
Accord-sopimus on juridisesti sitova sopimus brändien ja ammattiliittojen välillä. Sen tavoitteena on luoda polku kohti turvallisempaa ja terveempää tekstiiliteollisuutta Bangladeshissa. Tarkoituksena on mahdollistaa työympäristö, jossa työntekijä ei enää joutuisi pelkäämään tulipaloa, rakennuksen sortumista tai muita huonosta ja vaarallisesta työympäristöstä johtuvia onnettomuuksia.
Sopimuksen ansiosta noin 1 200 tekstiilitehtaan rakennusturvallisuus on tarkastettu, mikä on kolmasosa Bangladeshin vientiin tuottavista tekstiilitehtaista.
Onnettomuusuhrien korvauksista puuttuu edelleen miljoonia euroa
- Viime viikkojen aikana kansainvälinen ay-liike on kampanjoinut voimakkaasti niitä kansainvälisiä vaatevalmistajia vastaan, jotka eivät ole vielä maksaneet Rana Plazan onnettomuuden uhreille ja omaisille sovittuja korvauksia. Korvauksista ja niiden tasosta on laadittu sopimus ja maksusuunnitelma, mutta muutamat brändit eivät ole vielä maksaneet.
- Maanantaina 20.4. rahastosta puuttui vielä 8 miljoonaa euroa. Yhteensä maksuja rahastoon on kerätty kahden vuoden aikana 21 miljoonaa euroa.
- Palvelualojen työntekijöiden maailmanliitto Uni Global Union ja teollisuusalojen ammattiliittojen kattojärjestö IndustriALL ovat tehneet useita julkilausumia, joissa vaatevalmistajia vaaditaan maksamaan puuttuva osuutensa korvausrahastosta.
- Korvausrahastoa hallinnoi YK:n kansainvälinen työjärjestö ILO.
Vaadi vaatebrändejä maksamaan!
- Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK aloittaa osana kansainvälistä ay-liikettä torstaina Rana Plazan muistopäivän aattona kampanjan, jossa vaatebrändejä vaaditaan maksamaan puuttuvat miljoonat korvausrahastoon. Rahastosta on tarkoitus maksaa korvauksia Rana Plazan onnettomuudessa kuolleiden omaisille ja onnettomuudessa vammautuneille.
- Rahastoon on 20.4. mennessä tullut maksuja noin 21 miljoonan euron verran, mutta se ei riitä. Allekirjoita vetoomus osoitteessa www.vahvantehtava.fi/ranaplaza.
- Vetoomuskampanja jatkuu kesäkuulle.
