Rana Plazan onnettomuuden uhrit saivat korvauksensa

Reilu kaksi vuotta sitten tapahtuneen Rana Plazan tehdasonnettomuuden uhrit saivat vihdoin korvauksensa, uutisoi teollisuusalojen ammattiliittojen kattojärjestö IndustriALL.

IndustriALLin pääsihteeri Jyrki Raina iloitsee saavutuksesta. Hänen mukaansa kasaan saatu 30 miljoonan dollarin summa mahdollistaa onnettomuudessa loukkaantuneiden ja kuolleiden omaisten korvausten maksamisen.

Onnettomuuden jälkeen laadittu sopimus, jossa onnettomuustehtaassa vaatteita tuottaneet suuret kansainväliset vaatebrändit sitoutuivat maksamaan uhreille korvauksia, on Rainan mukaan uraa uurtava.

– Korvaussuunnitelma on ensimmäinen laatuaan tekstiiliteollisuuden alihankintaketjussa, Raina toteaa.

Työturvallisuus ei synny ilman järjestäytymisvapautta

Raina korostaa, että asiat eivät ole hyvin, vaikka korvaussumma on saatu kasaan. Halpatuotantomaiden tekstiilitehtaissa maksetaan edelleen nälkäpalkkoja ja järjestäytymisvapautta ei käytännössä ole.

– Elämiseen riittävä palkka ja oikeus kuulua ammattiliittoon ovat avainasemassa, jos tekstiilitehtaiden työoloja halutaan parantaa.

Raina huomauttaa, että tulevaisuuden tragediat tekstiiliteollisuudessa voidaan torjua vain, mikäli työntekijät pääsevät muodostamaan ammattiliittoja ja vaatimaan työolosuhteiden kohentamista.

SASKin vetoomus keräsi noin 5 000 nimeä

Myös Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on kantanut kortensa kekoon Rana Plazan uhrien puolesta. SASK on pitänyt aihetta näkyvästi esille omassa viestinnässään ja antanut useita haastatteluja medialle työntekijöiden oikeuksista ja tuotantoketjujen ongelmista. Tuomalla asiaa julkisuuteen SASK on pyrkinyt osaltaan luomaan eväitä kuluttajavaikuttamiselle ja painetta vaatebrändeille muuttaa toimintatapojaan.

Huhtikuun lopussa SASK käynnisti vetoomus- ja julkisuuskampanjan Suomessa, jotta vaatebrändit maksaisivat korvauksensa. Kampanja keräsi yli 5 000 allekirjoitusta ja levisi kymmenille tuhansille henkilöille sosiaalisessa mediassa – synnyttäen osaltaan kuluttajapainetta vaatebrändeille. Vetoomus nivoutui kansainväliseen kuluttajavaikuttamiseen, jota SASK toteuttaa osana kansainvälistä Clean Clothes
-kampanjaa.

– Pelkkä kuluttajavaikuttaminen ja vetoaminen eivät riitä, vaikka se onkin hyvä alku, vetoomuskampanjan koordinaattori Aleksi Vienonen SASKista sanoo.

– Kampanjoinnin lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia, jotta halpatuotantomaiden työntekijöillä olisi oikeus perustaa ammattiliittoja, Vienonen jatkaa.

SASKin hanketyön ytimessä on edistää järjestäytymisvapautta maailman köyhimmissä maissa – paikoissa, joissa järjestäytymisvapaus on monelle vain hauras unelma.

Voit tukea SASKia tässä työssä lahjoittamalla 10 euron kertalahjoituksen lähettämällä tekstiviestin SASK numeroon 16499 tai tekemällä lahjoituksen sivulla www.vahvantehtava.fi. Lahjoita nyt!

Jaa artikkeli: