Phyo Sandar Soe: Vaatetyöläisen perheessä ei syödä hyvin

Maanantaina 24. huhtikuuta tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Rana Plazan vaatetehdas romahti Bangladeshissa, ja yli 1100 ihmistä sai surmansa. Teollisuushistorian suurimman onnettomuuden muistoksi vietetään Vaatevallankumousta. Tuolloin ihmiset ympäri maailmaa vaativat vaateteollisuudelta läpinäkyvyyttä ja vastuuta.

Myanmarilainen ay-johtaja Phyi Sandar Soe osallistui Vaatevallankumoukseen vieraillessaan Suomessa huhtikuun alussa. Hän pitää kampanjaa tärkeänä, ja aikoo esitellä sitä kotimaassaan tekstiiliteollisuuden työntekijöille.

Vaateteollisuus kukoistaa Myanmarissa, ja uusia tehtaita perustetaan joka viikko. Soen arvioiden mukaan työntekijöiden määrä on noin 300 000, joista 80 prosenttia on naisia. Työvoima on halpaa, eivätkä työntekijät tunne oikeuksiaan.

Tervetuloa uudet investoinnit

Vaikka Soe toivottaakin ulkomaiset investoinnit tervetulleiksi, hän peräänkuuluttaa yritysten vastuuta työntekijöiden työoloista. Työnantajien tulee noudattaa Myanmarin lakeja ja kansainvälisiä työelämän normeja. Nyt näin ei tapahdu.

Soe itse muutti 16-vuotiaana Thaimaahan työskennelläkseen vaatetehtaassa siskonsa kanssa. Päivät olivat pitkiä, ja joskus tehtiin jopa kolme vuorokautta putkeen. Ilman lupaa ei päässyt edes vessaan.

– Niistä ajoista asiat ovat parantuneet huomattavasti niin Thaimaassa kuin Myanmarissa, Soe huomioi.

Suuria ongelmia löytyy edelleen. Myanmarin vähimmäispalkka on noin 80 euroa kuussa, ja se on Kaakkois-Aasian matalimpia. Se ei riitä terveelliseen ruokaan, eikä sillä kustanneta lasten koulunkäyntiä. Ravintoaineiden puutosoireet ovat yleisiä niin lasten kuin aikuisten keskuudessa.

– Matalat palkat ovat ongelma etenkin, kun ottaa huomioon, ettei maassa ole kattavaa sosiaaliturvaa.

Mikä maatani vaivaa?

Soen mukaan etenkin nuoret haluavat muuttaa työolojaan. He eivät vain tiedä, miten se onnistuu. Soe muistaa itsekin sen päivän, kun hän parikymppisenä siirtotyöläisenä sai kuulla oikeuksistaan työntekijänä

– Kun Myanmaria johti vielä sotilasjuntta, ay-liike toimi maan alla muun muassa SASKin tukemana. Silloin kuulin ensimmäisen kerran oikeuksistani ja ihmettelin, mikä kotimaassani on oikein vialla. Meillä on rikkaat luonnonvarat, mutta elämme silti köyhyydessä. Päätin silloin liittyä ammattiliittoon, vaikka siskoni vastustikin ajatusta.

Niistä ajoista ovat muuttuneet niin Myanmar kuin Soe itse. Hän on omistanut elämänsä työntekijöiden oikeuksien tukemiselle siitäkin huolimatta, että päätös piti hänet kuusi vuotta maan alla erossa perheestään. Nyt Soe on paikallisen ay-liikkeen keskusjärjestön pääsihteeri, ja hän neuvottelee muun muassa sosiaaliturvasta kolmikantaisesti hallituksen ja työnantajien kanssa.

Vaatteidensa eettisyydestä kiinnostuneille suomalaisille hänellä on yksinkertainen viesti.

– Tukekaa Myanmarin ay-liikettä.

Phyo Sandar Soen haastattelu on julkaistu kokonaisuudessaan Työmaana maailma -lehden numerossa 1/2017.

Aiheeseen liittyvää

Ihmisoikeuksia ja vaalitulosta kunnioitettava Myanmarissa – suomalaiset järjestöt antavat tukensa kansalaisyhteiskunnalle

SASK ja sen suomalaiset kumppanit Myanmarin hanketoiminnassa SAK, STTK, Teollisuusliitto, Rakennusliitto ja Ammattiliitto PRO esittävät tukensa kansalaisyhteiskunnalle ja vaativat ihmisoikeuksien sekä demokratian kunnioittamista.

Lue lisää

Sano ei lapsityölle

Sano ei lapsityölle Maailmassa on 152 miljoonaa lapsityöläistä. He tekevät vaatteitamme, puhelimiamme ja kenkiämme. Kun lapsi on töissä, hän ei pääse kouluun – eikä köyhyyden kierre

Lue lisää

Mikä ihana päivä kuluttaa!

Kysymällä myyjältä esimerkiksi tuotteen eettisyydestä herätät tietoisuutta ja pidät yritykset kiinnostuneina tuotannon vastuullisuudesta. Osallistumalla kansalaistoimintaan tai ay-liikkeeseen voit vaikuttaa aktiivisemmin. Äänestämällä taas voit vaikuttaa siihen,

Lue lisää