Nuorille pandemian hinta on korkeampi

Pandemian välittömät vaikutukset ovat nuorille rajumpia kuin aikuisille, mutta lisäksi myös pitemmän ajan taloudellinen ja sosiaalinen hinta on nuorille korkeampi. SASKin tukemat ammattiliitot pyrkivät vaikuttamaan globaalin etelän yhteiskuntiin niin, että nuorille olisi tarjolla esimerkiksi ihmisarvoista työtä.

Kansainvälinen työjärjestö ILO julkaisi viime vuonna raportin nuorisotyöllisyyden trendeistä, ja koronapandemia teki siitä saman tien vanhentuneen. Jo nyt kuitenkin nähdään, että ennen pandemiaa huolettaneet kehityskulut ovat vain vahvistuneet.

Vuosien 1999 ja 2019 välillä 15—24 -vuotiaiden nuorten lukumäärä nousi miljardista 1,3 miljardiin, mutta työssä olevien nuorten määrä kutistui 568 miljoonasta 497 miljoonaan. Pandemian ja muiden samanaikaisten kriisien seurauksena nuorison työllisyysnäkymät synkentyivät entisestään varsinkin kehittyvissä maissa.

Työttömät, marginaaliin työnnetyt nuoret ovat myös yhteiskunnallista epävakautta luova tekijä. Kuva: Yazeed Kamaldien/IPS

ILOn ja Aasian kehityspankki ADB:n yhteisjulkaisu pandemian aiheuttamasta nuorisotyöllisyyskriisistä Aasiassa ja Tyynenmeren alueella kertoo, että pandemian välittömät vaikutukset ovat nuorille rajumpia kuin aikuisille, mutta lisäksi myös pitemmän ajan taloudellinen ja sosiaalinen hinta on nuorille korkeampi.

Vammaisille tukea myös yritysmaailmasta

Aivan erityisen synkiksi näkymät ovat muodostuneet vammaisille nuorille, joiden pitäisi päästä työmarkkinoille. Pandemia uhkaa heikentää entisestään heidän mahdollisuuksiaan hankkia säällinen elanto.

Tätä mahdollisuuksien taantumaa vastaan ILO on luonut globaalin liikeyrityksiä ja vammaisia yhdistävän verkoston, jossa on mukana maailmanlaajuisia suuryrityksiä, kuten lääkevalmistaja GSK. Verkoston jäsenet pyrkivät tasavertaisiin käytäntöihin tekemisissään vammaisten kanssa, olivat he sitten kollegoita, asiakkaita tai osakkeiden omistajia.

Myös yritysmaailmasta on noussut vammaisten tasavertaisuuteen tähtääviä kampanjoita, kuten The Valueable500. Intialainen autojätti Mahindra & Mahindra edistää portaalia, joka auttaa vammaisia nuoria työllistymään.

Pelkät suuryritysten eleet eivät kuitenkaan riitä. Varsinkin kehitysmaissa työmarkkinat muuttuvat suopeammiksi vammaisille vain jos paikalliset yrittäjät ja poliitikot saadaan sitoutumaan siihen.

Pelikentän tasoittaminen ei tarkoita vain esteetöntä pääsyä toimistolle tai palkkauskiintiöitä, vaan koko koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Laadukkaan koulutuksen puute tuomitsee vammaiset nuoret marginaaliin.

Teksti: Simone Galimberti/IPS

SASKin tukemat ammattiliitot globaalissa etelässä vaikuttavat yhteiskuntiin. Ammattiliitot  pyrkivät vaikuttamaan muun muassa työn laatuun ja palkkaukseen sekä kiinnittävät huomiota esimerkiksi sosiaaliturvan tarpeellisuuteen. 

Aiheeseen liittyvää

#Pelin hinta

Kymmenen eniten tienaavaa jalkapalloilijaa ansaitsee yhteensä vuodessa yli puoli miljardia dollaria. Tuntuukin varsin erikoiselta, että työmailla täytyy heikossa asemassa olevan siirtotyöläisen kuolla huonojen olosuhteiden vuoksi, kirjoittaa SASK-lähettiläs Petri Partanen.

Lue lisää

Pelin hinta

Jalkapallon vaikutusvaltaisten päättäjien vastuulla on lopettaa räikeät ihmisoikeusloukkaukset. Ei sananvapautta, ei vapautta liikkua, maksamattomia palkkoja, epäselviä kuolemantapauksia – pelin hinta on liian kova Qatarin MM-kisojen valmisteluissa

Lue lisää

Vammaiset ihmiset työelämässä – teemakoulutus verkossa

Tämä koulutus toimii jatkona SASKin toukokuussa järjestämälle teemakoulutukselle työelämän yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta. Tähän koulutukseen voi osallistua, vaikka ei olisi ollut mukana aikaisemmassa koulutuksessa. Koulutus on

Lue lisää