Laajojen kaarien tutkijaa kiinnostavat rakenteet, mutta myös muiden mielipiteet

Vanessa Westerlundille opetettiin pienenä, ettei ketään saa jättää leikin ulkopuolelle. Sama periaate pitää niin työntekijänä kuin SASKin lähettiläänä.
Vanessa Westerlundille SASKin vapaaehtoistoiminnassa on tärkeää päästä keskustelemaan toisten kanssa.

SASKin lähettiläiden verkkotapaamisissa ruudulla näkyy lähes poikkeuksetta Vanessa Westerlundin, 27, nimi. Innokas lähettiläs on löytänyt koronavuodesta yhden hyvän puolen.

— Ilo on ollut se, että lähettiläiden tapaamisiin on voinut verkossa osallistua ihmiset ympäri Suomea. Se on tuonut meidät lähemmäs toisiamme.

Aurinkoisena pakkaspäivänä Westerlund astuu helsinkiläiseen kahvilaan maski kasvoillaan. Etätyöpäivä Kruununhaassa on keskeytynyt hetkeksi, ja nuori nainen istahtaa pöytään rooibosteetä mukissaan.

Vaikka verkkotapaamisissa on etunsa, hän muistelee lämmöllä vuonna 2019 käymäänsä lähettiläskoulutusta, jolloin nelisenkymmentä hänelle entuudestaan täysin tuntematonta ihmistä kokoontui viikonlopuksi yhteen, ihan fyysisesti samaan paikkaan. Ja vuoden takainen Solidaarisuuspäivä uusine kohtaamisineen ja iltajuhlineen oli ihanaa.

Westerlund tarkastelee maailmaa positiivisesti, mutta silti häntä kiinnostavat erityisesti sen ongelmat. Hän nauttii lähettilästapaamisten rennosta tunnelmasta, vaikka niissä käsiteltävät asiat ovat isoja ja usein raskaitakin.

— Parhaita ovat elokuvaillat, joita ennen jokainen on katsonut saman dokumentin, ja sitten keskustelemme siitä, Westerlund selittää.

— Viimeksikin meillä oli ihan mielettömän hyvä keskustelu viininviljelyn eettisistä ongelmista kertovan Bitter Grapes -elokuvan jälkeen.

Kiinnostavimpia ovat rakenteet kaiken takana

— Vanhemmat sanoivat aina, että kun leikitään, otetaan kaikki mukaan. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle.

Kotikasvatus on ohjannut Westerlundin arvomaailmaa.

Kun hän oli pieni, perhe asui useita vuosia ulkomailla, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa. Vanessa palasi Suomen viisivuotiaana. Hän oli tottunut siihen, että ihmiset voivat asua joissain, mutta olla silti kotoisin jostain ihan muualta.

— Kun minun piti päiväkodissa esitellä itseni, sanoin että hei, minä olen Vanessa Helsingistä. Muiden mielestä se kuulosti hassulta, mutta minusta oli tärkeää kertoa, että mistä tulen.

Jo ala-asteella Westerlund luki joka päivä sanomalehden. Ulkomaan uutiset kiinnostivat kaikkein eniten.

Lukion jälkeen oli luontevaa jatkaa yliopistoon, jossa Westerlund opiskeli valtio-oppia, kansainvälistä politiikkaa ja kansainvälistä oikeutta.

— Minua on aina kiinnostanut laajempi kuva. Isot rakenteet ja asiat, jotka vaikuttavat yhteiskunnissa ja ihmisten elämässä. Juuri niihin SASK pyrkii vaikuttamaan.

Hänen pro gradu -lopputyönsä käsitteli maailman hauraita valtioita. Juuri sellaisia, joissa SASK pyörittää hankkeita. Westerlundin pensseli maalaili taas laajoja kaaria: työ käsitteli yli sataa valtiota, ja teki niiden rakenteista tilastollisia analyysejä.

SASK ei ole Westerlundin ensimmäinen kosketus ihmisoikeuksien puolesta tehtävään työhön. Hän on muun muassa toiminut SPR:n vapaaehtoisena ja poiminut roskia Maailma kylässä -festivaaleilla ja työskennellyt ryhmänohjaajana maahanmuuttajien kotoutumista edistävässä järjestössä. Nykyinen työ on vaikuttamistoiminnan asiantuntijan tehtävät ruotsinkielisten kehitysvammaisten etujärjestössä.

— Omassa työssäni puolustan ihmisoikeuksia Suomessa, SASKin lähettiläänä taas muualla maailmassa, Westerlund sanoo ja hymyilee.

Suklaanhimo kuriin googlettamalla

Westerlund muistelee törmänneensä SASKiin ensimmäisen kerran somessa. Hän päätti hakea mukaan syksyn 2019 lähettiläskoulutukseen ja kuvitteli, että tapaa siellä kaltaisiaan yhteiskuntatieteitä opiskelleita.

— Siellä olikin tosi paljon eri alojen ihmisiä. Mutta meillä oli samanlaiset arvot, ja sain myös ihan uusia näkökulmia asioihin.

SASKin lähettiläskoulutuksen ja verkostoitumisen myötä Westerlundista on sukeutunut tietoisempi kuluttaja.

— En osta enää mitään ilman, että yritän edes vähän ymmärtää, missä ja miten tavara on tuotettu. Käyn yritysten verkkosivuilla tutkimassa vastuullisuusosiot, ja luotan enemmän niihin, jotka kertovat yksityiskohtaisemmin tuotteiden alkuperästä, Westerlund sanoo.

Hän tutkii vaatteiden valmistustietoja ja Alkon viinien sertifikaatteja. Ja sitten on vielä kolmas, joka teettää työtä.

— Suklaa! Pidän siitä todella paljon.

Westerlund on googletellut tietoa kaakaoplantaasien lapsityöongelmista Afrikassa ja valinnut suklaansa harkiten.

Jos hän saisi nyt matkustaa minne tahansa maailmassa, hän lähtisi tutustumaan jonkun Etelä-Amerikan maan todellisuuteen.

— Olen aloittanut espanjan opiskelun, ja siksi juuri espanjankieliset maat kiinnostavat. Meillä Suomessa sen maanosan asioista kerrotaan mediassa aika vähän.

SASKin lähettiläs saa itse valita, millä tavalla haluaa olla vapaaehtoinen. Westerlund pyörii SASKin somessa ja verkkotapaamisissa, mutta lisäksi hän toimi viime vuoden Nenäpäivä-kampanjan Helsingin nenäkoordinaattorina. Lipaskeräystä lukuun ottamatta työ hoitui pääosin someaktiivisuudella.

— Olisi kyllä ihanaa, jos pian saisi tavata kasvotusten muita lähettiläitä ja suunnitella yhdessä joku tapahtuma tai kampanja!

Teksti ja kuva: Sini Saaritsa 

 

 

Aiheeseen liittyvää

SASKin kunnon työn lähettiläs Sami Kaita on hiuskarvaa myöten hyvis

Sami Kaita tarttuu ay-toiminnan lisäksi mihin vain, jos maailma sillä paranee. Kierrätys, kuplien välttely ja tukan lahjoitus ovat hyödyllisiä juttuja, jotka hoituvat muiden aktiviteettien lomassa.

Lue lisää

Solidaarisuus-sana kumisee menneen maailman kaikuja, mutta aate sen takana elää ja voi hyvin

Ilmastolakkoilijat, eettiset kuluttajat ja SASKin kunnon työn lähettiläät osoittavat, että ihmisillä on yhä palavampi halu oppia, tietää ja auttaa. Omistajien edun palveleminen on vanhanaikaista, ei

Lue lisää

Black Friday on vain yksi musta päivä muiden päivien lomassa

Halpojen vaatteiden takana on monesti hyvin matalia palkkoja. Koronaviruspandemia on saanut työntekijät miltei epätoivoiseen asemaan, kun kansainväliset vaatebrändit ovat peruuttaneet jo tehtyjä tilauksiaan.

Lue lisää