Korona pysäytti sukupuolten tasa-arvokehityksen kehittyvissä maissa

Parempaan pandemianjälkeiseen maailmaan tarvitaan voimakkaita naisia.
Catherine on sairaanhoitajana ugandalaisessa Jinjan sairaalassa. Koronapandemian huippuaikoinakin sairaanhoitajat kävivät töissä tavalliseen tapaan. Valtaosa hoitajista on naisia. Kuva: Lyndal Rowlands/IPS

Kun muut ihmiset koronasulkujen aikana suojautuivat koteihinsa, naiset terveydenhoidon eri alueilla sekä opetus- ja palvelualoilla menivät töihin joka päivä.

— On traagista, että kaikkein huonoimmin palkattuja ovat juuri ne työläiset, joihin eniten turvaudumme ja joista olemme eniten riippuvaisia, yhteiskunnan kudoksen tärkeimmät loimet, Sharan Burrow sanoi Saksan liittotasavallan järjestämässä naisten asemaa talouselämässä käsittelevässä tapahtumassa. Tapahtuma liittyi YK:n naiskokoukseen maaliskuun lopulla. Burrow on ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUCin pääsihteeri.

Maailmanlaajuisesti alle puolet työikäisistä naisista on palkallisessa työssä, ja suurin osa työssä käyvistä köyhistä on naisia. Koronapandemia on kärjistänyt jo olemassa ollutta epätasa-arvoa. Erityisesti ovat kärsineet Afrikan, Aasian ja Latinalaisen Amerikan naiset ja tytöt.

— Jo ennen koronapandemiaa naisilla ja tytöillä oli vähemmän oikeuksia, he saivat vähemmän koulutusta ja usein elivät ja työskentelivät kauhistuttavissa olosuhteissa. Nyt heitä moukaroi vielä pandemiasulku ja taloustaantuma, Saksan taloudellisen yhteistyön ja kehityksen ministeri Gerd Müller totesi.

— Tyypillisesti juuri naiset menettivät ensimmäisinä työpaikkansa. Monet tytöt eivät koskaan palaa kouluun, koska heidän täytyy alkaa uurastaa pienteollisuudessa tukeakseen köyhtyneitä perheitään tai koska he ovat tulleet suunnittelemattomasti raskaaksi tai  heidät on naitettu. Naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen on katastrofi ja tragedia, Müller lisäsi.

Työmarkkinoiden rikkoutumisen eturintamassa

Naispuolinen maanviljelijä myymässä tuotteitaan paikallisella torilla Casamencessä, eteläisessä Senegalissa. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa 90 prosenttia epävirallisessa taloudessa työskentelevistä on naisia. Heitä ei suojele minkäänlainen työlainsäädäntö. Kuva: Stella Paul/IPS

Niin väkivallasta kuin työttömyydestäkin kärsivät ennen muuta 20—30-vuotiaat naiset, joilla on pieniä lapsia. Burrow sanoi, että nämä naiset ovat joutuneet työmarkkinoiden rikkoutumisen eturintamaan. Kun pandemiarajoitusten jälkeen synnytetään uusia työpaikkoja, heidän pätevyytensä niihin on entistäkin huonompi.

Työssä käyvistä työläisistä maailmanlaajuisesti 60 prosenttia työskentelee epävirallisella sektorilla. Enemmistö heistä on naisia.

— Heillä ei ole oikeuksia eikä minimipalkkaa eikä heidän työolojaan säännellä mitenkään. Myös virallisessa taloudessa työskentelevistä kolmannes on epävarmassa työssä, ja heistäkin enemmistö on naisia, Sharan Burrow totesi.

Kehittyneissäkin maissa naiset ovat miehiä todennäköisemmin matalapalkkaisissa ja epävarmoissa töissä ja ansaitsevat 20 prosenttia vähemmän kuin miehet. Kehittyvissä maissa kuilu on vielä leveämpi.

Johtajien tietoisuutta lisättävä

Kamerunilaisen lapsiäitien yhdistys Manki Marouan presidentti Diane Ndarbawa kertoi maaseudulla elävien naisten kohtaamista esteistä, jotka yhdessä johtavat naisten heikkoon osallistumiseen talouteen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Naiset eivät tunne yrittämiseen liittyviä lakeja, linjauksia ja ohjelmia, eikä heillä ole tietoa miten laatia projektisuunnitelmia ja toimintaraportteja. Lisäksi naisten tietokone- ja digitekniikkataidot ovat heikkoja. Kaiken päälle tulevat vielä perinteen ja uskonnon haitalliset tulkinnat.

— Kamerunissa on vielä lisäesteitä: ääriajatteluun ja perinteisiin liittyvää epävarmuutta ja väkivaltaa. Nuoret naiset myös itse rajoittavat itseään pysyttäytymällä vain pienimuotoisessa käsityöläisyrittäjyydessä, Ndarbawa selitti.

— Olisi tärkeää edistää nuorten naisten ja tyttöjen oikeuksia kohottamalla etenkin vanhempien ja uskonnollisten johtajien tietoisuutta. Heidät on saatava uskomaan, että nuorten naisten voimaannuttaminen on tärkeää, Ndarbawa vaati.

— Jos todellakin haluamme rakentaa paremman pandemianjälkeisen maailman, tarvitsemme siihen voimakkaita naisia ja tyttöjä. Nyt enemmän kuin koskaan, Müller vahvisti ja kertoi, että Saksa oli osoittanut 38 miljoonaa euroa lisärahoitusta sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen pandemian aikana.

Kirjoittaja: IPS – Nalisha Adams

SASK tekee työtä sen puolesta, että tasa-arvo toteutuisi työpaikoilla ja että naiset olisivat aktiivisia toimijoita ammattiliitoissa.  Monessa hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota naisten ja nuorten asemaan. SASKin tuella on sovittu esimerkiksi erillisistä vessoista ja mahdollisuudesta päästä niihin riittävän usein sekä kuljetuksista työpaikalle, jos työmatka on vaarallinen naisille. Kansallisen tason vaikuttamistyössä on monin paikoin vaikutettu äitiysvapaiden pituuteen.

Aiheeseen liittyvää

Korona kurittaa kaupunkeja maaseutua kovemmin

Yhdistyneiden kansakuntien katsauksen mukaan koronapandemian aikana tehdyt yhteiskuntien sulkemiset ovat vaikuttaneet erityisesti kaupunkeihin. Pandemian aikana esimerkiksi naisten turvattomuus on lisääntynyt. SASK tekee pitkäjänteistä työtä muun

Lue lisää

Korona kasvattaa naisten hoivataakkaa

Naisten panos lasten, sairaiden ja vanhusten apuna on kasvanut entisestään, kun eristäminen ja sulkutoimet ovat vaikeuttaneet hoivapalvelujen saantia Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa. SASK pyrkii

Lue lisää

Hilma Mote tietää, että köyhyys nivoutuu kouluttamattomuuteen ja epätasa-arvo johtuu rakenteista

Köyhissä oloissa apartheidin alla kasvanutta ILOn työelämäasiantuntija Hilma Motea motivoivat edelleen lukion maantiedon opettajan rasistiset sanat.

Lue lisää