Kolumbian kansalta niukka ei rauhalle

Äänestäneistä 50,21 prosenttia ei halunnut hyväksyä rauhaa nykyisin ehdoin. Se asettaa Kolumbian aivan uuteen tilanteeseen: mitä tapahtuu seuraavaksi?

Peräti 52 vuotta jatkunut sissisota vasemmistosissien ja hallituksen sekä sitä tukeneiden puolisotilaallisten joukkojen välillä oli käytännössä jo julistettu päättyneeksi. Rauhan kannattajien voittoa pidettiin todennäköisenä, vaikka oli tiedossa, että monille sissiryhmän jäsenten armahtaminen ja sen jatkaminen poliittisena puolueena olisi kova pala nieltäväksi. Toisaalta raakuuksiin ovat syyllistyneet molemmat osapuolet.

Sekä Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos että Farc-sissiryhmän johtaja Rodrigo Londoño eli Timochenko kuitenkin vakuuttavat, ettei aseisiin enää tartuta ja neuvottelut jatkuvat. Santos aikoo heti aloittaa neuvottelut ”ei”-ryhmän kanssa jatkosta.

Viha ja pelko voittivat anteeksiannon

Ay-liike kampanjoi ennen äänestystä voimakkaasti rauhan puolesta. Nyt pettymys on suuri. Ammattiyhdistysliikettä tukevan tutkimus- ja koulutuskeskus ENSin tasa-arvoasiatuntija Viviana Osorio tuntee suurta tuskaa maansa puolesta.

– Viha ja pelko voittivat. Anteeksiantoon taas tarvitaan rohkeutta. Monet sodasta kärsineet ovat valmiita antamaan anteeksi, mutta nyt voitti sodasta hyötyvien ahdasmielisyys, Osorio kirjoittaa.

SASK tuki Kolumbian ay-liikkeen asemoitumista rauhan puolestapuhujaksi vuosina 2014–2015. Suomen tuella rakennettiin rauhanohjelmaa, koska oli selvää, että pysyvä rauha vaatii kansan – siis myös työntekijöiden – tuen. Nyt osoittautui, että riittävää määrää ihmisiä ei saatu mobilisoitua äänestämään. Äänestämättä jätti jopa 63 prosenttia äänioikeutetuista.

Lue lisää

Kolumbian historiallinen rauhansopimus kaatui yllättäen kansanäänestyksessä (HS 3.10.2016)
Kolumbian rauhansopimus on kaatumassa kansanäänestykseen (Yle 3.10.2016)

Aiheeseen liittyvää

”Raha ei riittänyt itsellemme, miten olisimme voineet lähettää jotain perheellemme kotiin?”

Suk Bahadur Gurung on viettänyt vuosia siirtotyöntekijänä sekä Qatarissa että Saudi-Arabiassa ja karannut molemmista takaisiin Nepaliin. Silti lähteminen on hänelle edelleen ainoa vaihtoehto.

Lue lisää

Työntekijöiden oikeuksien puolustaminen Filippiineillä ei ole kermapyllyjen hommaa

Filippiiniläisen ammattiliittoväen työpäivien pituus saa SASKin Camilla Lohenojan pohtimaan, millaiseen työelämään sitä onkaan totuttu meillä ja muualla. Peittääkö työn merkittävyys ja palkitsevuus kenties alleen sen

Lue lisää

Sano ei lapsityölle

Sano ei lapsityölle Maailmassa on 152 miljoonaa lapsityöläistä. He tekevät vaatteitamme, puhelimiamme ja kenkiämme. Kun lapsi on töissä, hän ei pääse kouluun – eikä köyhyyden kierre

Lue lisää