Hallituksen säästöpäätökset kehysriihessä tekevät suuren ja tuntuvan loven myös Suomen kehitysyhteistyöhön, Kehityspoliittinen toimikunta (KPT) muistuttaa. Leikkaukset tarkoittavat, että Suomi jää kauaksi lupaamastaan 0,7 prosentin tasosta verrattuna bruttokansantuloon. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK on yksi KPT:n jäsenistä.
Myös SASKin kehitysyhteistyö on riippuvainen kehitysyhteistyömäärärahoista. SASKin kehitysyhteistyöohjelma, jolla tuetaan kehittyvien maiden ammattiyhdistysliikkeen köyhyyden ja taloudellisen epätasa-arvon vastaista työtä, saa noin 85 % rahoituksestaan kehitysyhteistyömäärärahoista. Noin 15 % rahoituksesta tulee suomalaisilta ammattiliitoilta ja palkansaajakeskusjärjestöiltä.
– Jo ensi vuonna kehitysyhteistyörahat tipahtavat kipurajalle, 0,5 prosenttiin bruttokansantulosta. Tätä tilannetta hallituksilla on mahdollisuus korjata, kun vuositasolla lopullisista luvuista päätetään, kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.) muistuttaa.
Suomi on sitoutunut EU:ssa juuri ensi vuonna 2015 saavuttamaan 0,7 prosentin tavoitteen. Sen lisäksi Suomi on sitoutunut YK:n ilmastoneuvotteluissa kasvattamaan ilmastorahoitustaan köyhille maille, ja kehitysyhteistyövaroja käytetään myös tähän tarkoitukseen.
Ensi vuoden määrärahoihin kohdistuva noin 50 miljoonan euron leikkaus on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin esimerkiksi Suomen yhteenlaskettu tuki kahdelle suurimmalle kumppanimaalle, Mosambikille ja Tansanialle.
Leikkaukset nousevat 100 miljoonaan vuodessa
Seuraavina vuosina leikkaukset nousevat asteittain 100 miljoonaan euroon. Niiden kokoa voi verrata esimerkiksi Suomen koko humanitaarisen avun suuruuteen (84 milj. euroa) tai kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyölle maksettavaan tukeen (95 milj. euroa).
– Olen itse nähnyt, että Suomen kehitysyhteistyöllä parannetaan miljoonien ihmisten elämänlaatua kumppanimaissamme. Hallituksen leikkauspäätökset osuvat kipeästi näihin maailman köyhimpiin, vaikka emme itse aina tätä vaikutusta tiedosta, Jääskeläinen toteaa.
Kehityspoliittinen toimikunta on valtioneuvoston asettama neuvoa-antava elin, joka seuraa ja arvioi Suomen toimintaa kehitysmaiden tilanteeseen vaikuttavilla eri politiikkalohkoilla. Se arvioi myös kehitysyhteistyön laatua ja vaikuttavuutta sekä seuraa julkisten kehitysyhteistyömäärärahojen tasoa. Toimikunta on parlamentaarisesti ja yhteiskunnallisesti edustava.
Myös kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestö Kepa on lausunut huolensa kehysriihen leikkauksista. SASK on Kepan jäsenjärjestö.
Teksti: Aleksi Vienonen /SASK
Lähde: KPT:n tiedote 26.3.2014
Aiheeseen liittyvää
Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista – tätä Suomen verorahoilla saadaan aikaan
