Kehitysyhteistyörahat menossa järjestöiltä yrityksille

Valtiovarainministeriö vahvisti tänään, että suomalaisilta kansalaisjärjestöiltä leikataan 49 miljoonaa ja kaikkiaan 100 miljoonaa siirretään yritysten kautta tapahtuvaan kehitysyhteistyöhön. Toisin sanoen kehitysyhteistyövaroja leikataan valtion omistaman kehitysrahoitusyhtiö Finnfundin pääomittamiseksi. Finnfund on pyytänyt päättäjiltä keväällä 2015 vain 40 miljoonan euron pääomakorotusta.

Leikkaukset ja varainsiirrot osuvat kohtuuttoman rajusti suomalaisiin kansalaisjärjestöihin. Järjestöjen tukea leikataan aiemmin uutisoidun mukaisesti 43 prosenttia eli 114 miljoonasta eurosta 65 miljoonaan euroon.

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen kritisoi leikkausten tiukkaa aikataulua ja toteutustapaa. Hän näkee, että hallituspuolueet ovat arvioineet kehitysyhteistyön painopisteitä omista arvolähtökohdistaan.

– Yrityselämän rooli säädyllisten työpaikkojen luomisessa on keskeinen. On perusteltua, että siihenkin panostetaan, mutta ei suunnittelemattomin kertasiirroin kuten nyt. On pidettävä huoli, että rahoituksessa käytetään samoja kansainvälisiä kriteerejä köyhyyden vähentämiseksi kuin järjestöjenkin työssä, hän toteaa.

Leikkaukset on tarkoitus tehdä ensi vuoden alusta alkaen ilman siirtymäaikaa, jolloin ne vaarantavat jo tehdyn hyvän kehitysyhteistyön. Moni apua tarvitseva jää ilman sitä, kun hankkeita ei ehditä edes päättää hallitusti.

Ideologiaa säästöjen nimissä

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka on perustellut kansalaisjärjestöjen rahoitukseen kohdistuvia 43 prosentin äkillisiä leikkauksia Suomen taloudellisen tilanteen sanelemalla pakolla.

– Finnfundin pääomakorotuksen valossa on selvää, ettei järjestöjen toiminnan hallitsemattomassa alasajossa ole kyse rahasta vaan ideologisesta valinnasta, totesi suomalaisyritysten vastuullisuutta valvovan Finnwatcin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala järjestön eilisessä tiedotteessa.

Toivakka on kertonut Suomen kehitysyhteistyövaroilla edistettävän entistä enemmän vastuullisten yritysten toimintaan kehitysmaissa. Samalla ulkoministeriö on ilmoittanut lopettavansa yritysvastuujärjestö Finnwatchin laatiman uuden kehitysyhteistyöhankehakemuksen käsittelyn taloudelliseen tilanteeseen vedoten. Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella suomalaisyritysten vastuullisuutta Intiassa.

Myös Finnwatchin kotimaassa tapahtuvaa yritysvastuututkimusta rahoittava ulkoministeriön viestintä- ja globaalikasvatustuki on jäädytetty. Vartiala vaatii ministeri Toivakkaa, budjettiriihtä ja viime kädessä eduskuntaa kohtuullistamaan rahasiirrot järjestöiltä yrityksille.

SASK ja Finnwatch ovat molemmat järjestöjä, jotka vaikuttavat työssään siihen, että kuluttamamme tuotteet valmistettaisiin vastuullisesti, työntekijöiden oikeuksia kunnioittaen. Järjestöt tekevät yhteistyötä monissa hankkeissa.

Lue myös Kepan tiedote 14.8.2015
Budjettiesitys kertoo kehityspolitiikan suunnanmuutoksesta: Rahat köyhimmiltä yrityksille

Kehys ry:n tiedote 14.8.2015
Kehitysyhteistyötä koskeva budjettikikkailu muistuttaa Kreikan toimintaa

Aiheeseen liittyvää

Kehityspolitiikan tulosraportti: Järjestöjen kehitysyhteistyö on tuloksellista – tätä Suomen verorahoilla saadaan aikaan

Suomen kehitysyhteistyö on vaikuttavaa ja tuloksellista, selviää tänään keskiviikkona julkaistusta kehityspolitiikan tulosraportista. Maailman monet kriisit korostavat pitkäjänteisen kehitysyhteistyön tärkeyttä.

Lue lisää

Suomalaiset järjestöt Egyptin ilmastokokouksesta: Osallistumisen rajoittaminen uhkaa ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta

Kansalaisyhteiskuntaan kohdistuneet rajoitustoimet varjostavat YK:n ilmastokokousta. Suomalaiset järjestöt painottavat, että osallisuus ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen ovat oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan ytimessä.

Lue lisää

Jäsenjärjestöt

SASK edistää työelämän ihmisoikeuksia maailmalla yhdessä jäsenjärjestöjensä kanssa. Jäsenjärjestöjä on yhteensä 36.

Lue lisää