Hidasta etenemistä yritysten vastuullisuusprojekteissa

Turun Eurooppa-foorumissa pohdittiin elokuun lopulla, miten yritysten tulisi ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia ja kielteisiä ympäristövaikutuksia toiminnassaan sekä arvoketjuissaan YK:n ohjaaviin periaatteisiin perustuen. Ohjeet otetaan vakavasti, mutta vastuullisuus etenee hitaasti.
Paneelikesksutelu yritysten vastuullisuustyöstä Eurooppa-Foorumissa 2022
Paneeliin YK:n ohjaavista periaatteista yritysten vastuullisuustyössä osallistuivat europarlamentaarikko Heidi Hautala (vas.), Josetta Nousjoki Reilusta kaupasta, Juha Erkkilä Outokumpu Oy:stä, Emilia Koski Tokmanni Oy:stä, Marja Aho Alko Oy:stä, Nina Olin Orkla Suomi Oy:stä ja Nina Norjama Neste Oy:stä.

Euroopan parlamentti otti euroedustaja Heidi Hautalan mukaan yritysten vastuuasiat ihmisoikeuksista ja ympäristönsuojelusta esille kaksi vuotta sitten, ja työ pohjautui YK:n periaatepäätöksiin vuodelta 2011. Eli vastuuasiat ovat yrityksille aika uusia.

Tokmannin Emilia Koski tähdensi paneelikeskustelussa, että pörssiyhtiön ja halpakaupan on pakko olla vastuullinen, jos aikoo pärjätä kuluttajille suunnatussa myynnissä. Hän kertoi myös lukuja: Tokmannilla on 30 000 tuotetta myynnissä ja riskitehtaitakin on 1100.

– Esimerkiksi Shanghain hankintatoimisto on suuren paineen alla, ja sen on tunnistettava riskit. Tokmannin tuotteista 12 prosenttia tulee Kiinasta, kotimaasta tulee 78 prosenttia.

Hänen mukaansa vastuullisuusohjelma ja riskienhallintajärjestelmä voi toimia vain, jos yhtiön johto sitoutuu siihen.

Riskien- ja maineenhallintaa

Heidi Hautala kysyi, millaista oppia Outokumpu sai, kun Finnwatch paljasti yhtiön alihankkijan brasilialaisen kaivosyhtiö Valen pilanneen alkuperäiskansan maiden läpi virtaavan joen Amazonin sademetsässä.

Outokummun Juha Erkkilä kertoi opin olleen jyrkkä ja tiedot alihankkijan käytöksestä tulivat yllätyksenä. Hänen mukaansa isolla kaivosyhtiöllä on pakko olla vastuullisuusyksikkö ja vastuullisuusohjelma.

– Jos vastuullisuustyö jää retuperälle, ihmiset äänestävät lompakollaan ja yhtiö joutuu kärsimään alihankkijoidensa puolesta. Valvontaa ja ulkopuolisten auditointeja on pakko tehdä. ”Vastuullinen teräs” on meidän valttikorttimme, sanoi Erkkilä.

Ei enää ihan uutta

Alkon Marja Aho kertoi, että heillä on hieman vähemmän nimikkeitä myynnissä kuin Tokmannissa, mutta mahdollisuus vastuullisuuden notkahtamiseen heilläkin on.

– Alkossa aloitettiin vastuullisuustyö kymmenen vuotta sitten. Alun ihmettely on ohi, eikä yhtiössä enää kyseenalaista sen merkitystä, Aho totesi.

Nesteen Nina Norjama sanoi, että heillä riskiperusteisuus on tärkeä väline, kun tehdään päätöksiä liiketoiminnasta. Esimerkiksi palmuöljyn käytössä pyritään ennaltaehkäisemään ja käymään läpi riskit luonnolle ja työvoiman väärinkäytölle.

Orkla Suomen Nina Olin otti esille kaakaon luonteen riskiraaka-aineena.

– Kaikkia riskejä on haastavaa hallita, mutta paljon on tehty, ja jatkuvasti kehitämme toimintaamme.

Kaikki paneelin osallistujat vakuuttivat vastuullisuuskysymyksissä yrityksensä ottavan oppia omista ja mahdollisesti myös naapuriyritysten onnistumisista ja varsinkin epäonnistumisista. Kukaan yritysten edustajista ei uskaltanut paukuttaa henkseleitään saavutuksillaan. Yleisvaikutelmaksi jäi, että eteenpäin mennään, mutta ei päätä huimaavalla nopeudella.

Vastuullisuutta insinöörityönä

Juha Erkkilä Outokumpu Oy:stä
Kaivosalan diplomi-insinööri Juha Erkkilä hakeutui Outokummun vastuullisuustyöhön koska halusi tehdä jotain aivan uutta.

Outokummun vastuullisuusjohtaja Juha Erkkilä kertoi, että vastuullisuusyksikössä on hänen lisäkseen neljä työntekijää. Hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri.

Onko raskaan metallin kaivosinsinööreille vaikea opettaa vastuullisuusajattelua?

– Ei oikeastaan. Täytyy vain ohjeistaa laadunvarmenteiden kuten ISO-standardien hankkimisesta ja käytöstä. Kyllä insinööritkin ymmärtävät, ettei kaivosyhtiö voi toimia yhteiskunnan ulkopuolella, Erkkilä totesi.

Keskustelutilaisuuden järjestivät Reilu kauppa ja europarlamentaarikko Heidi Hautala, joka johti tilaisuutta yhdessä Reilun kaupan vastuullisuuspäällikkö Josetta Nousjoen kanssa.

 


 

Yrityksiä sitovat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, joiden mukaan yritysten vastuulla on kunnioittaa ihmisoikeuksia, eli niiden tulee välttää loukkaamasta ihmisoikeuksia omassa toiminnassaan. Jos toiminta kuitenkin aiheuttaa ihmisoikeuksien loukkauksia, uhrien tulee saada suojelua ja hyvitystä.

Yrityksillä on omat keinonsa varmistaa, että ne toimivat ihmisoikeuskysymyksissä niin sanotun huolellisuusvelvoitteen mukaisesti. Mutta kuten yritysten edustajat paneelissa totesivat, alihankkijoiden aukoton valvonta on vaikeaa. Hieman helpompaa se on, jos alihankkijatehtaassa toimii ammattiliitto. Tekemällä yhteistyötä sen kanssa yritys saa jatkuvasti tietoa tilanteesta ja sillä on luonteva kumppani lähteä ratkomaan mahdollisia ongelmia.

Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK tukee liittojen toimintaa kehittyvissä maissa, jotta työelämän ihmisoikeudet toteutuisivat kaikkialla – myös siellä, missä riskit loukkauksille ovat suurimmat.

Teksti: Jaakko Takalainen
Kuvat: Ilkka Heino

Jaa artikkeli: