Filippiinit puskee ulos lakien ja liittojen viidakosta

Filippiineillä kirjattiin vuosina 2006–2012 62 ammattiliittoaktiivin murhaa tai epäselvää kuolemantapausta. Sen jälkeen tutkinnan kohteeksi on tullut myös useita uusia tapauksia. Filippiinit on Kolumbian jälkeen maailman toiseksi vaarallisin maa ammattiliittoaktiiveille.

Filippiiniläisellä Joshua Matalla on henkilökohtaista kokemusta painostuksesta ja uhkailusta. Maan uuden ammattikeskusjärjestön SENTROn vastavalittuna pääsihteerinä hän joutuu ottamaan asian vakavasti.

Paikalliseen tyyliin tosin kuuluu vitsailla myös kuolemanvakavilla asioilla. ”Miksi gangsteripomon sukulainen on hyvä valinta ammattiliiton johtoon? Sitten tehtailija ei voi enää tilata gangstereilta liittojohtajan murhaa.”

Vahvin vastustaja on lakiviidakko

Maan nykyisen presidentin Benigno Aquinon kaudella suoranainen väkivallalla uhkailu on ollut vähenemään päin. Myös ay-liikkeen suhteet poliittisiin päättäjiin näyttävät paranemisen merkkejä.

Joshua Matan mielestä Filippiinien lainsäädäntö ja työelämän käytännöt ovat ammattiliitoille jo kovempi vastus kuin palkkamurhaajat ja gangsterit. Malli on Yhdysvalloista: liittojen toimintakenttä rajataan lakiviidakolla mahdollisimman pieneksi.

Runsas vuosi sitten perustetun uuden keskusjärjestön SENTROn missio olikin koota yhteen Filippiinien pirstaleinen ammattiyhdistysliike ja opetella kiertämään lakeihin rakennetut sudenkuopat. Tunnus on lainattu jo olemassa olevalta löysältä yhteenliittymältä: Nagkaisa, yhtenäisyys.

Vain neljä sadasta kuuluu liittoon

Filippiineillä jokaisella tehtaalla tai työpaikalla on oma, itsenäinen ammattiliittonsa, jos on liittoa lainkaan. Valtakunnallisia liittoja tai yhteenliittymiä saa kyllä perustaa ja niihin kuulua, mutta vain yhdellä työyksikön sisälle rajatulla liitolla on oikeus neuvotella työnantajan kanssa palkoista ja muista työehdoista.

Liittoon voivat kuulua vain vakinaiset työntekijät. Pätkä- ja vuokratyöläisillä ei käytännössä ole järjestäytymisoikeutta.

Sekä liiton perustaminen että sopimusoikeuden rekisteröinti vaativat äänestystä työpaikalla. Sitä edeltää epäröivien työntekijöiden taivuttelu, pelottelu ja uhkailu, monesti myös keskenään kilpailevien liittojen kampanjointi. Työnantaja pystyy riitauttamaan lopputuloksen useassa eri vaiheessa ja viemään sen vuosia kestävään oikeusprosessiin.

Hyvä esimerkki Filippiinien liittoviidakosta on Coca-Colan tehtaiden tilanne. Juomia pullottaa maassa yksi ja sama yhtiö 17 eri tehtaassa. Niihin on rekisteröity 53 erillistä ammattiliittoa ja työehtosopimusta. Useimmat liitot eivät tunne toistensa sopimuksia eivätkä juurikaan tee yhteistyötä.

Liittojen heikkous näkyy tilipussissa

Joshua Matan mukaan lopputulos näkyy työntekijöiden tilipussissa, jonka paksuudesta ammattiliitot eivät saa kiitosta. Liittoihin kuuluu vain nelisen prosenttia työikäisistä filippiiniläisistä. Työvoimaan kuuluu yli 40 miljoonaa ihmistä, mutta vain vähän yli 200 000 työntekijällä on turvanaan työehtosopimus.

SENTROn pääsihteeri esittelee luvut itse, mutta ei näytä hätkähtävän haasteen suuruutta, päinvastoin. Pohja on nyt saavutettu, hän uskoo.

– Aika on kypsyttänyt liitot tajuamaan, ettei keskinäisen kilpailun tiellä voi jatkaa.

Vahvat tukevat heikompia

Yhtenäisyyttä rakennetaan nyt yhtä aikaa monella tasolla. Keskusjärjestö SENTRO lisäksi eri aloille rakennetaan kansallisia federaatioita, joihin saman alan erilliset liitot voivat liittyä jäseniksi.

– Federaatioilla ei ole sopimusoikeutta, mutta niiden kautta paikalliset liitot pystyvät sopimaan yhteisistä neuvottelutavoitteista ja vertailemaan työehtoja, Joshua Mata huomauttaa.

Airueita ovat hyvin järjestäytyneet ja työpaikallaan tuloksia saavuttaneet vahvat liitot, jotka vetävät esimerkillään mukaan heikompia ja auttavat niitä alkuun. Hankkeet saavat tukea alan kansainvälisiltä järjestöiltä – ja SASKin kautta niiden suomalaisilta jäsenliitoilta.

Tukea Suomesta

  • SAK ja STTK osallistuvat keskusjärjestö SENTROn kehittämiseen.
  • Metalliliitto ja Insinööriliitto tukevat metalli- ja elektroniikka-alan kansallisen liiton PMAn yhteistyöhanketta
  • Tehy tukee sairaaloiden pätkätyöläisille järjestäytymisoikeuksia ajavaa hanketta ja samalla alan paikallisia liittoja.
  • JHL on mukana loppukirivaiheeseen edenneessä kampanjassa, jolla Filippiinien julkisen alan ammattiliitot hakevat sopimus- ja neuvotteluoikeuksia maan lainsäätäjiltä.

Juttu julkaistiin SASKin Työmaana maailma -lehdessä 1/2015. Lue koko lehti verkkojulkaisuna.

Aiheeseen liittyvää

Kotien työntekijät ja heidän lapsensa hyötyvät parantuneesta toimeentulosta ja sosiaaliturvasta

Kotitalouksien työntekijät ja heidän perheensä ovat miltei kaikissa yhteiskunnissa hyvin heikossa asemassa. SASKin kumppanit tekevät työtä ihmisten puolesta, jotka jäävät marginaaliin.

Lue lisää

Coca-Colan ja Pepsin filippiiniläistehtailla ay-liike kamppailee työntekijöiden oikeuksista uhkauksista huolimatta

Filippiinien tuore hallinto jatkaa vihamielistä linjaansa ammattiliittojen edustajia kohtaan, mutta elintarviketeollisuuden ay-aktiivit keksivät keinoja saadakseen työntekijöille kunnolliset työsuhteet ja paremmat palkat – sekä suojellakseen heitä.

Lue lisää

Roolien rikkoja

Josua Mata kuului lapsena keskiluokkaiseen perheeseen, eikä häneltä puuttunut mitään. Äidin sanat saivat hänet ryhtymään taisteluun sukupuolten tasa-arvon puolesta.

Lue lisää